Vko 32/2015: Koululaissivusto Sotaveteraanihankkeesta

Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2014 julkaistu verkkosivusto Lietolaiset sodassa on saanut seurakseen yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun "koululaispaketin". Sivuston avulla esitellään toisen maailmansodan vaiheita Suomessa Lapin sotaa (1944-45) lukuun ottamatta. 

Painopiste ei ole sodissa käydyissä taisteluissa, sotaa johtaneissa kenraaleissa tai käytetyissä aseissa ja taktiikoissa. Tavoitteena on esitellä sotaa sellaisena kuin tavallinen ihminen sen koki. Koululaissivuston esimerkit ovat pääasiassa lietolaisia ja lietolaisten kertomia.

Kuvakaappaus Koululaissivuston etusivusta osoitteessa http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/

Sivuston tarkoitus on myös antaa oppilaalle näkökulmia ja välineitä omaan tutkimukseen sekä tehtyjen tutkimusten arvioimiseen.

Koululaissivuston osiot

Sivuston osiot aloittaa peruspaketti, jossa esitellään lyhyesti perustiedot talvisodasta ja jatkosodasta lukuina: sotien kestot, tappiot ja seuraukset. Lyhyiden perustietojen jälkeen lukuja selitetään tarkemmin ja lukujen taustalle annetaan yksilöllisiä tarinoita. miksi jatkosota kesti yli kolme vuotta? Mikä oli kadonneiden kohtalo?

Esimerkkinä sota-aikana kadonneista käytetään lietolaisen Lauri Lepistön kohtaloa. Lepistö katosi Laatokan pohjoispuolella kesällä 1944. Kuva: Kansallisarkisto, digi.narc.fi

Sivuston pisin osuus on sodan arki, joka kertoo jokapäiväisestä elämästä etulinjassa ja kotirintamalla: mitä ajateltiin, mitä syötiin, millaisissa oloissa elettiin, miten elämästä ylipäätään yritettiin tehdä siedettävämpää. Taustaa osiolle on antanut lietolaisten kertomusten lisäksi Aake Jermon teos Kun kansa eli kortilla. Sivulla käsitellään myös muun muassa sota-ajan tupakointia, sillä sen merkitys on ollut pula-aikana ja silloisessa Suomessa valtava.

Tupakan merkityksestä kertoo jo sen ympärille kehittynyt puhdetyökulttuuri: tuhkakupit, imukkeet, piiput ja esimerkiksi tässä kuvassa nähtävä savukeannostelija. Kuva: Nautelankosken museo,

Kirjoittajan arkeologian koulutus näkyy vahvimmiten esineistö-sivulla, jossa esitellään sotilaan arkipäiväistä esineistöä, sotasaalista sekä puhdetöitä. Yli 70 vuoden takaisen esinemaailman ymmärtäminen ei ole helppoa, alkaen vaatetuksesta ja siitä, mitä ihmiset osasivat itse valmistaa.

Lietolaisia puhdetyöntekijöitä "pärekoritehtaassa". Kuva: Nautelankosken museo.

Naiset ja lapset -osuus luo katsauksen siviilien sota-aikaan. Sivulla esitellään naisten aseman muuttumista miesten ollessa rintamalla ja Lotta Svärdin toimintaa. Samalla käsitellään lyhyesti lasten vaiheita sodan alla.

Lietolaisia sotilaspoikia Suojeluskunnan harjoituksissa. Kuva: Nautelankosken museo.

Toiseksi viimeisenä osiona luodaan katsaus sotahistorian tutkimukseen. Sivulla luodaan katsaus sotahistorian kirjoituksen trendeihin sekä erilaisiin tutkimustapoihin. Sivun tarkoitus on auttaa lukijaa ymmärtämään, miten sotahistoriallista tutkimusta voidaan tehdä ja on tehty.

Lopuksi sivulle on koottu kirjasuosituksia niille, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin johonkin tekstissä esiintyneeseen sotahistorian aihealueeseen.

Etusivulle pääsee tästä linkistä:

http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/index.html

Teknisiä tietoja lyhyesti

Sivujen oikeassa palkissa on linkit eri osioihin ja alaosassa olevista kuvakkeista pääsee Nautelankosken museon blogiin Pikkumuseon haasteet, museon Facebook-sivuille tai kotisivuille.

Sivujen kuvituksena on käytetty Nautelankosken museon veteraanihankkeen aikana keräämiä valokuvia, esineitä, asiakirjoja ja kirjeitä. Kuvitusta on täydennetty myös SA-kuvilla. Lukemisen helpottamiseksi lähdeviitteet ja -luettelo on jätetty pois. Käytännössä on käytetty samoja lähteitä kuin Lietolaiset sodassa -sivustossa.

Sivut on taitettu käyttäen Kompozer-ohjelmaa. Sivuille on asetettu Statcounterin kävijälaskuri. Mahdollisista virheistä, sivuilla esiintyvistä teknillisistä virheistä yms. voi kääntyä museon puoleen. Ongelmat pyritään ratkomaan mahdollisimman pian.

Riku Kauhanen
Filosofian maisteri
Museon tutkija

Vko 7/2015: Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely Liedon kunnantalolla

 Kulttuuriympäristöön on tallentunut ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyt muinaisjäännösten, kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus. Maiseman analysointi muistuttaa siitä, että olemme samalla tavalla aikaan sidottuja kuin menneet sukupolvet: mekin olemme osa historiaa ja kannamme aina kehityksen aikaisempia vaiheita mukanamme. 

Nautelankosken museo toteutti vuosina 2013–2014 Onks tääl tämmöstäki ollu? –Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen, jossa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja ympäristöjä. Useissa kunnissa, niin myös Liedossa, järjestelmällinen kunnallinen rakennusvalvonta arkistoineen aloitettiin 1950-luvulla, eikä sitä varhaisemmista rakennuksista välttämättä ole tietoja tallessa.

Hankkeen yhtenä osa-alueena oli Liedon kulttuuriympäristöjä ja niissä tapahtuneita muutoksia kuvaavan näyttelyn tekeminen. 

Näyttely on esillä Liedon kunnantalon aulassa 10.2.–6.3.2015.

Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely on toteutettu kymmenenä roll up -näyttelytauluna, joissa kaikissa on valokuvia ja tekstiä. Näyttelytaulujen aiheina ovat maisema ja sen muutos, lietolaiset pihapiirit, eri talousrakennukset sekä pellot, laitumet ja metsät. Yhdessä taulussa esitellään lyhyesti Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke.

Valokuvia on eri puolilta Lietoa useista kylistä. Näyttelyssä on nähtävillä sekä vanhaa valokuva-aineistoa että uusia hankkeen aikana otettuja dokumentoi
ntikuvia.

Näyttelyn roll up –taulut seisovat kukin omalla jalustallaan ja niitä on helppo siirrellä. Näyttelyn voi pystyttää monenlaisiin tiloihin ja erilaisina kokonaisuuksina. Näyttelyä voi lainata Nautelankosken museosta.

Näyttelyn yhteidessä voi kuunnella ja katsella digitaalista tarinaa Liedon vanhainkodin ja vanhan virastotalon rakentamisvaiheista. Liedon kunnan pitkäaikaisen asioiden hoitajan Kalle Jooseppi Toivonen muistelee. 

Muistelun voi kuunnella myös tästä.



Nautelankosken museo

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallensi tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Dokumentointi täydensi aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus haettiin Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteuttiin Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. 

Viikko 4: Myllärin Kerttu

Nautelankoski-säätiön uusin julkaisu on lapsille suunnattu Myllärin Kerttu -kirja.

Myllärin Kerttu on kuvitteellinen kertomus Nautelan kartanon myllärin tyttären elämästä Liedossa. Kirjassa yhdistyvät muistitieto ja kirjoittajan luomat tarinat, joiden avulla muodostuu kuva 1930-luvun alun elämästä koulutytön silmin.


Kirja on osa Nautelankosken museon koululaistoimintaa. Liedon koulujen 2-luokkien oppilaat vierailevat vuosittain museossa, jossa he tutustuvat viljan käsittelyyn vesimyllyssä sekä entisajan elämään kotiseutumuseossa. Myllärin Kerttu jaetaan kaikille Liedon alakouluille heidän opetukseensa liittyvän museokäynnin yhteydessä. Kirjan avulla koulussa syvennetään museossa opittua: Kertun tarinoiden myötä päästään kurkistamaan niin entisajan arkeen koulunkäynteineen, työntekoineen ja leikkeineen kuin myös juhlahetkiin.

Kertun mukana päästään muun muassa tutustumaan isän työhön myllyssä ja järjestäjien tehtäviin kansakoulussa, vierailemaan Turun torilla, osallistumaan koulun kuusijuhlaan sekä seuraamaan saippuankeittoa ja pyykkäämistä. Kirjan lopussa on sanasto, josta voi etsiä vanhojen tai murteellisten termien merkityksiä.

Kirjassa on mustavalkoinen piirroskuvitus, lukija saa itse värittää kuvat mieleisikseen. Kuvitus pohjautuu Nautelankosken museon ja Turun Sanomien arkiston valokuviin.

Myllärin Kerttu –kirja on tehty lapsia ajatellen, mutta se sopii kaikille Liedon lähimenneisyydestä kiinnostuneille. Kirja toimii hyvin myös muistelun apuna ja keskustelun virittäjänä 1900-luvun alkupuolella lapsuuttaan eläneiden parissa. Myllärin Kerttu -kirjaa jaetaan Liedon koulujen lisäksi Liedon kirjastoon sekä Liedon vanhainkotiin ja Liedossa oleviin hoivakoteihin.

Kirja on toteutettu Museoviraston innovatiivisiin hankkeisiin myöntämällä avustuksella. Innovatiivisten hankkeiden teemat vaihtelevat, tämä avustus myönnettiin nuorten ja lasten saattamiseksi kulttuuri- ja luonnonperinnön piiriin.

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Nautelankosken museo

Viikko 44: Kerro muistosi Ristinpellosta

Ristinpelto on Liedon Sauvolassa (Sauvala) sijaitseva ristiretkiaikainen kalmistoalue, jonne on Lounais-Suomen varhaisimman kristillistymisen aikana haudattu yli 150 vainajaa. Kalmistoa on tutkittu arkeologisin kaivauksin useita kertoja ja niissä on löydetty alueelta palaneen rakennuksen jäänteitä sekä mahdollisesti kellotapulin paikka. Perimätarun mukaan Ristinpellolla on aina oltava pystytettynä risti, joka estää ”kerupääpoikia” nousemasta haudoistaan häiritsemään eläviä.

Lietolaisten muistot menneisyydestä ovat ainutlaatuinen osa varsinaissuomalaista kulttuuriperinnettä ja niiden tallettaminen tuleville sukupolville on merkittävä osa paikallista museotyötä. Teen Turun yliopiston museologian oppiaineeseen teemaseminaaritutkielmaa, jossa selvitän yhteistyössä Nautelankosken museon kanssa Liedon Ristinpellon ristin esineellistä elämänkaarta sekä ristin ja kalmistoalueen merkitystä lietolaisille. Tavoittaakseni lietolaisten näkemyksen alueesta ja ristin merkityksestä suoritan aiheeseen liittyviä haastatteluja sekä kyselytutkimuksen, johon tämä kirjoituspyyntö liittyy. Monipuolisen ja kattavan muistitietoaineiston kokoamiseksi jokainen vastaus on tärkeä.

Onko Sinulla muistoja tai mielipiteitä liittyen Liedon Ristinpeltoon? Kerro kokemuksistasi vapaamuotoisella kirjoituksella. Voit lähestyä aihetta esimerkiksi kertomalla alueella järjestetyistä tapahtumista, joihin olet osallistunut. Voit pohtia ristin merkitystä itsellesi ja sitä, kuinka se vaikuttaa kalmistoalueen luonteeseen. Oletko käynyt alueella hiljentymässä tai retkeilemässä, miksi/mikset? Kerrothan myös kuinka usein olet käynyt Ristinpellolla, käytkö alueella esim. kerran vuodessa tai useammin/harvemmin. Voit lisäksi pohtia alueen tulevaisuutta ja kertoa mielipiteesi ristin säilyttämisestä ja uusimisesta.

Taustatietona kerro vähintään ikäsi, sukupuolesi ja suhteesi Lietoon ja Ristinpeltoon (esim. syntyperäinen lietolainen / muuttanut paikkakunnalle). Halutessasi voit kertoa suhteestasi Lietoon enemmänkin. Tutkimuksessa vastaukset tullaan käsittelemään siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Mikäli haluat vastaukseesi viitattavan nimelläsi, mainitse asiasta kirjoitelmasi yhteydessä.

Vastauksia käytetään tutkimustarkoituksissa (viittaukset ja sitaatit tutkimuksissa, näyttelyissä, julkaisuissa) ja ne arkistoidaan Nautelankosken museoon, josta ne ovat tutkijoiden käytössä arkiston käyttösääntöjen mukaisesti.

Kirjoitukset pyydetään palauttamaan 1.12.2011 mennessä sähköpostitse osoitteeseen museo@nautelankoski.net, Nautelankosken museon sähköisellä palautelomakkeella http://www.nautelankoski.net/palaute.php tai postitse osoitteeseen: Nautelankosken museo, Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As. (kuoreen merkintä ”Ristinpelto”). Mikäli sinulla on kysymyksiä tutkimukseen liittyen tai haluat kirjoittamisen sijaan kertoa kokemuksistasi suullisesti, voit ottaa yhteyttä Nautelankosken museon tutkijaan, puh. 02 489 2400. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 10 kpl Esihistorian jäljillä Liedossa –julkaisua. Halutessasi osallistua arvontaan liitä vastauksesi mukaan yhteystietosi.

Ystävällisin terveisin,

Helga Lähdemäki

HuK, tutkija

Turun yliopisto / Nautelankosken museo

Tekstin kirjoitti: Nautelankosken museon tutkija

Nautelankosken museo