Vko 7/2015: Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely Liedon kunnantalolla

 Kulttuuriympäristöön on tallentunut ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyt muinaisjäännösten, kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus. Maiseman analysointi muistuttaa siitä, että olemme samalla tavalla aikaan sidottuja kuin menneet sukupolvet: mekin olemme osa historiaa ja kannamme aina kehityksen aikaisempia vaiheita mukanamme. 

Nautelankosken museo toteutti vuosina 2013–2014 Onks tääl tämmöstäki ollu? –Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen, jossa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja ympäristöjä. Useissa kunnissa, niin myös Liedossa, järjestelmällinen kunnallinen rakennusvalvonta arkistoineen aloitettiin 1950-luvulla, eikä sitä varhaisemmista rakennuksista välttämättä ole tietoja tallessa.

Hankkeen yhtenä osa-alueena oli Liedon kulttuuriympäristöjä ja niissä tapahtuneita muutoksia kuvaavan näyttelyn tekeminen. 

Näyttely on esillä Liedon kunnantalon aulassa 10.2.–6.3.2015.

Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely on toteutettu kymmenenä roll up -näyttelytauluna, joissa kaikissa on valokuvia ja tekstiä. Näyttelytaulujen aiheina ovat maisema ja sen muutos, lietolaiset pihapiirit, eri talousrakennukset sekä pellot, laitumet ja metsät. Yhdessä taulussa esitellään lyhyesti Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke.

Valokuvia on eri puolilta Lietoa useista kylistä. Näyttelyssä on nähtävillä sekä vanhaa valokuva-aineistoa että uusia hankkeen aikana otettuja dokumentoi
ntikuvia.

Näyttelyn roll up –taulut seisovat kukin omalla jalustallaan ja niitä on helppo siirrellä. Näyttelyn voi pystyttää monenlaisiin tiloihin ja erilaisina kokonaisuuksina. Näyttelyä voi lainata Nautelankosken museosta.

Näyttelyn yhteidessä voi kuunnella ja katsella digitaalista tarinaa Liedon vanhainkodin ja vanhan virastotalon rakentamisvaiheista. Liedon kunnan pitkäaikaisen asioiden hoitajan Kalle Jooseppi Toivonen muistelee. 

Muistelun voi kuunnella myös tästä.



Nautelankosken museo

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallensi tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Dokumentointi täydensi aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus haettiin Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteuttiin Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. 

Vko 48/2014: Viinamäen muinaisjäännösalueen dokumentointi ja koekuopitus

Nautelankosken museo toteutti vuosina 2012 - 2013 arkeologisen kokonaisinventoinnin Liedon Viinamäen käytöstä poistetun hautausmaan alueella. Alueelta kirjattiin tuolloin muinaisjäännösrekisteriin kalusto- ja leikkaushuoneen raunio, kaksi 1800-luvun lopulle sijoittuvaa torpan paikkaa sekä joitakin rajakiviä.

Raunion itäpääty syksyllä 2012. (NKM/va/8598)

Raunion länsipääty syksyllä 2012. (NKM/va/8607)

Viinamäen hautausmaa otettiin alun perin käyttöön vuonna 1890, koska kirkkomaan hautapaikat olivat loppuneet eikä sen laajentamiseen saatu lupaa. Viinamäen käytöstä luovuttiin jo vuonna 1907, sillä sen maaperä oli liian kostea arkkuhautauksille.

Viinamäen hautausmaan muistomerkkejä vuonna 1981. (NKM/va/98:1)

Liedon seurakunta ja Nautelankosken museo päättivät toteuttaa syksyn 2014 aikana Viinamäen alueella kalusto- ja leikkaushuoneen raunioiden dokumentoinnin sekä torpanpaikkojen koekaivauksen. Tutkimustyöhön ryhdyttiin Liedon seurakunnassa vireillä olevan
Viinamäen hautausmaan uudelleenkäyttösuunnitelman johdosta. Viinamäen tutkimus oli osa Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? – Liedon kulttuurimpäristön dokumentointihanketta.

Kalusto- ja leikkaushuoneen raunio nähtynä etelästä ennen
raivaustöiden alkua elokuussa 2014. (NKM/va/88:3)

Alueen dokumentoinnin kenttätyöt toteutettiin 8. – 13.9.2014. Raunio otettiin dokumentoinnin yhteydessä paremmin esille poistamalla alueelta risukkoa ja pintamaata.

Raunion itäpäätyä puhdistetaan. (NKM/va/88:133)

Raunion länsipäädyn kivijalassa on kaksi kivistä ladottua seinämää,
joiden välissä on eristeenä paksu maakerros. (NKM/va/88:158)

Torppien paikoille ja rauniolle kaivettiin kaikkiaan viisi koekuoppaa, joista otettiin yhteensä kolme maanäytettä. Näytteistä tehtiin makrofossiilianalyysi Helsingin yliopistossa. Kenttätöiden lisäksi tehtiin arkistotutkimusta.

Raunion koekupasta otetaan makrofossiilinäytettä. (NKM/va/88:53)

Suoritetun dokumentointityöviikon lopuksi kohteella järjestettiin yleisölle opastus Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä 13.9.2014. Kierroksella kerrottiin Viinamäen hautausmaan kulttuurihistoriallisista vaiheista ja alueella kuluneen viikon aikana käytetyistä arkeologisista kaivausmenetelmistä.

Opastuksen yhteydessä yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla kaivaustyötä
kalusto- ja leikkaushuoneen raunion koekuopalla. (NKM/va/88/181)

Toteutetun tutkimustyön tuloksena tiedot Viinamäen vanhasta hautausmaakohteesta täsmentyivät huomattavasti. Muinaisjäännöksen rajoja sekä alueella sijainneiden torppien paikkoja pystyttiin tarkentamaan.  Kalusto- ja leikkaushuoneen raunion rakenteesta sekä rakennuksen vaiheista saatiin arkisto- ja kenttätutkimuksin lisää tietoa.

Viinamäen dokumentoinnin ja koekuopituksen raportti valmistui marraskuussa ja on julkaistu tutkimusluvan myöntäneen Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä, josta löytyy tietoa monista muistakin Liedon muinaisjäännöksistä. Viinamäkeä koskevat raportit pääsee lukemaan alla olevista linkeistä.

Viinamäen dokumentointi ja koekuopitus -raportti vuodelta 2014
Viinamäen inventointiraportti vuodelta 2013

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki.

Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaa tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.

Vko 32/2014: Liedosta kadonneeksi luultu rakennustyyppi löytyi inventoinneista

Onks tääl? –hankkeen alkaessa oli ulkorakennuksista tarkoitus inventoida muun muassa Liedosta parhaillaan katoamassa olevia latoja. Heti työn alussa huomattiin, että samaa rakennustyyppiä kutsutaan nykyään kolmella eri nimellä: lato, makasiini ja suuli. Vanhaan rakennuskirjallisuuteen tutustumalla ja iäkkäämpiä ulkorakennusten asiantuntijoita haastattelemalla saatiin selville, etteivät lato ja makasiini ole aikanaan olleet sama asia.

Vanha lietolainen jo kadonnut heinälato.

Ladon hirsisalvosta.

Rakennushistoriallisesti lato tai heinälato oli pyöreistä hirsistä harvaksi salvottu ja usein avonaisella oviaukolla

varustettu rakennus, johon eläinten rehu säilöttiin pelloilta. Ilmavassa rakennuksessa heinät jatkoivat kuivumistaan pelloilta keräämisen jälkeen ja pysyivät hyvälaatuisina, kunnes ne ehdittiin kuljettaa käytettäväksi. Kun navettoja suurennettiin ja heinävarastoja siirrettiin navetan vintille, alkoivat ladot kadota maisemasta. Heinien mahduttua säilöön muualle ei peltojen tilapäisiä varastorakennuksia enää tarvittu. Nykyisillä maatalouskoneilla on mahdollista säilöä heinä nopeasti ja tehokkaasti pyöröpaaleiksi, joita ympäröi suojamuovi, tai pienpaaleiksi, jotka voidaan nopeasti kuljettaa suojaan.

 Makasiinit, joita usein myös ladoiksi kutsutaan, ilmestyivät kulttuurimaisemaan, koska maatalouskoneet oli saatava suojaan sateelta. Makasiinit tehtiin lautarungon varaan ja niiden ulkovuoraus oli usein maalaamatonta ja peiterimoittamatonta lautaa. Rakennus oli helppo ja nopea tehdä, joten se voitiin uusia tarpeen mukaan. Päre- tai olkikatto antoi suojan muutamaksi vuosikymmeneksi, jonka jälkeen rakennusta vähän kerrallaan korjailtiin. Makasiineja näkyy edelleen lietolaisessa kulttuurimaisemassa, mutta suuri osa niistäkin on kadonnut.

Makasiini eli suuli eli lato Liedon Kurkelassa.

Suuli vaikuttaa sanana periytyvän kulttuurivaihdon kautta, sillä nimitys on peräisin Satakunnasta, jonne se on juurtunut ruotsinkielen lainasanana. Makasiinit eli suulit ovat vähitellen jäämässä pois käytöstä. Maatalouskoneisto on viime vuosikymmeninä suurentunut, uudet puimurit ja traktorit eivät enää mahdu vanhojen rakennusten ovista. Suurelle osalle makasiineja ei löydy enää riittävästi käyttöä, jotta niitä kannattaisi korjata ja pitää kunnossa.

Ladot ja makasiinit ovat aikanaan olleet tärkeitä Liedon maataloudelle. Hankkeen alkupuolella lietolaisten heinälatojen luultiin jo kokonaan kadonneen kulttuurimaisemasta. Museon valokuvakokoelmaankaan ei kuulunut tuolloin ainuttakaan otosta tästä rakennustyypistä. Hankkeen kestettyä jo yli vuoden rakennusinventoinnin kenttätyöt tuottivat mieluisan tuloksen: Liedossa on vielä olemassa ainakin yksi perinteiseen tyyliin rakennettu heinälato. Rakennus on yksityisessä omistuksessa ja sijaitsee Liedon Yliskulmalla. Myös kokoelmiin on nyt saatu joitakin vanhoja valokuvia ladoista. Tiedon säilyminen tuleville sukupolville on siis turvattu tästäkin aiheesta.

Heinälato Liedon Yliskumalla. Kuva otettu vuonna 2014.

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki.

Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaa tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta. 

Vko 51/2013: Museo on muuttuvan lietolaiskulttuurin tietopankki

Onks tääl tämmöstäki ollu? –hanke aloitettiin kesäkuussa 2013. Tähän mennessä on dokumentoitu hieman yli sata kiinteistöä, ja hankkeessa tehtävä dokumentointityö jatkuu vuoden 2014 loppuun.

Dokumentoinnissa rakennukset valokuvataan, mitataan ja tarvittaessa piirretään pohjapiirustus.
Rakennuksen omistajaa haastatellaan, jotta kaikki mahdollinen tieto rakennuksen käytöstä ja muutoksista saadaan talteen.

Samalla museon kokoelmiin kerätään vanhoja rakennus- ja pihakulttuuriin liittyviä valokuvia ja arkistoaineistoa,

joko alkuperäisinä tai niiden digitaalisina kopioina. Lahjoitettavat aineistot voidaan lainata museolle digitoitavaksi ja luetteloinnin jälkeen ne palautetaan takaisin omistajalleen.

Kiinteistön omistaja voi tarvittaessa pyytää dokumentoinnin yhteydessä kertyneeseen materiaaliin käyttörajoituksia. Esimerkiksi julkaisurajoitus varmistaa tiedon säilymisen silloinkin, kun lahjoittaja ei halua aineiston olevan heti avoimesti saatavilla. Museoon talletettu tieto on nyt ja sadan vuoden päästä korvaamatonta lähdemateriaalia esimerkiksi historioitsijoille ja sukututkijoille.

Rakennusinventointi ei vaikuta rakennusten käyttöön, mutta inventointitiedoista voi olla rakennuksen omistajalle apua esimerkiksi anottaessa kunnostusavustuksia.

Talvikaudella keskitytään kenttätöissä tehtyjen muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamiseen sekä inventointitietojen, valokuvien ja arkistomateriaalin luetteloimiseen museon tietokantaan.

Kaikki tieto niin olemassa olevista kuin jo kadonneista vanhoista rakennuksista on tärkeää. Erityisesti hankkeen tutkija toivoo vinkkejä rakennuksista, jotka lähitulevaisuudessa aiotaan purkaa, jotta ne ehdittäisiin inventoida ennen rakennuksen katoamista.

Lumen painosta romahtamisvaarassa tai muuten tuhoutumassa olevia rakennuksia dokumentoidaan ympärivuotisesti. Dokumentointihankkeen tutkija ja vapaaehtoiset ovat tavoitettavissa ympäri vuoden.


 Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaan tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.  

vko 28/2013: Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke

Nautelankosken museo aloitti kesäkuussa 2013 puolitoista vuotta kestävän Leader-rahoitteisen Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen ”Onks tääl tämmöstäki ollu?”. Kuluneella viikolla pidettiin Nautelankosken museossa kaikille avoin hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus.

Hanke päivittää ja täydentää Liedon vanhan rakennuskannan inventointiin perustuvaa tietokantaa. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsin Hyvä ry. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaa Nautelankoski-säätiö. Käytännön dokumentointi- ja tutkimustyötä tekemään on Nautelankosken museoon palkattu hanketyöntekijä Helga Lähdemäki.

Liedossa on tehty vanhoihin asuinrakennuksiin keskittynyttä rakennuskannan inventointia kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntamuseon yhteistyönä jo 1980-luvun alusta. Nautelankosken museo on osallistunut työhön perustamisestaan lähtien. Inventointien pohjalta on vuonna 2010 julkaistu lietolaisia asuinrakennuksia ja maisemia esittelevä teos ”Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta”.

Vuosien 2013 ja 2014 aikana suoritettava dokumentointi täydentää jo olemassa olevaa tietokantaa erityisesti katoamassa olevien talousrakennusten osalta. Aikaisemman inventoinnin keskityttyä pääasiassa asuinrakennuksiin ovat pihapiirien navetat, vajat ja ulkohuoneet usein jääneet kokonaan dokumentoimatta. Vanhan rakennuskannan lisäksi hanke ottaa tarpeen mukaan huomioon myös 1950-lukua nuorempia tuhoutumisvaarassa olevia rakennuksia sekä jatkuvasti muuttuvia keskustan liikehuoneistoja. Hankkeen aikana tallennetaan myös rakennuskulttuuriin ja kulttuurimaisemiin liittyviä valokuvia ja asiakirjoja sekä kulttuurimaisemaa ja rakennuksia koskevaa muistitietoa.

Osa hankkeen omarahoitusosuudesta muodostuus vastikkeetta tehtävistä talkootöistä. Museo toivottaakin kaikki hankkeesta kiinnostuneet ottamaan yhteyttä hankkeen tutkijaan, jos haluavat mukaan mielenkiintoiseen kulttuuriympäristön dokumentointiin.


Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Turun museokeskus, Liedon kunta, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Aurajokisäätiö sekä Turun yliopiston arkeologian oppiaine.

Hankkeen tutkijan yhteystiedot:
Helga Lähdemäki
puh. 045 1573 680
sp. helga.lahdemaki(at)nautelankoski.net


Tekstin kirjoittivat: hankkeen tutkija ja museoamanuenssi
Nautelankosken museo