Vko 32/2015: Koululaissivusto Sotaveteraanihankkeesta

Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2014 julkaistu verkkosivusto Lietolaiset sodassa on saanut seurakseen yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun "koululaispaketin". Sivuston avulla esitellään toisen maailmansodan vaiheita Suomessa Lapin sotaa (1944-45) lukuun ottamatta. 

Painopiste ei ole sodissa käydyissä taisteluissa, sotaa johtaneissa kenraaleissa tai käytetyissä aseissa ja taktiikoissa. Tavoitteena on esitellä sotaa sellaisena kuin tavallinen ihminen sen koki. Koululaissivuston esimerkit ovat pääasiassa lietolaisia ja lietolaisten kertomia.

Kuvakaappaus Koululaissivuston etusivusta osoitteessa http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/

Sivuston tarkoitus on myös antaa oppilaalle näkökulmia ja välineitä omaan tutkimukseen sekä tehtyjen tutkimusten arvioimiseen.

Koululaissivuston osiot

Sivuston osiot aloittaa peruspaketti, jossa esitellään lyhyesti perustiedot talvisodasta ja jatkosodasta lukuina: sotien kestot, tappiot ja seuraukset. Lyhyiden perustietojen jälkeen lukuja selitetään tarkemmin ja lukujen taustalle annetaan yksilöllisiä tarinoita. miksi jatkosota kesti yli kolme vuotta? Mikä oli kadonneiden kohtalo?

Esimerkkinä sota-aikana kadonneista käytetään lietolaisen Lauri Lepistön kohtaloa. Lepistö katosi Laatokan pohjoispuolella kesällä 1944. Kuva: Kansallisarkisto, digi.narc.fi

Sivuston pisin osuus on sodan arki, joka kertoo jokapäiväisestä elämästä etulinjassa ja kotirintamalla: mitä ajateltiin, mitä syötiin, millaisissa oloissa elettiin, miten elämästä ylipäätään yritettiin tehdä siedettävämpää. Taustaa osiolle on antanut lietolaisten kertomusten lisäksi Aake Jermon teos Kun kansa eli kortilla. Sivulla käsitellään myös muun muassa sota-ajan tupakointia, sillä sen merkitys on ollut pula-aikana ja silloisessa Suomessa valtava.

Tupakan merkityksestä kertoo jo sen ympärille kehittynyt puhdetyökulttuuri: tuhkakupit, imukkeet, piiput ja esimerkiksi tässä kuvassa nähtävä savukeannostelija. Kuva: Nautelankosken museo,

Kirjoittajan arkeologian koulutus näkyy vahvimmiten esineistö-sivulla, jossa esitellään sotilaan arkipäiväistä esineistöä, sotasaalista sekä puhdetöitä. Yli 70 vuoden takaisen esinemaailman ymmärtäminen ei ole helppoa, alkaen vaatetuksesta ja siitä, mitä ihmiset osasivat itse valmistaa.

Lietolaisia puhdetyöntekijöitä "pärekoritehtaassa". Kuva: Nautelankosken museo.

Naiset ja lapset -osuus luo katsauksen siviilien sota-aikaan. Sivulla esitellään naisten aseman muuttumista miesten ollessa rintamalla ja Lotta Svärdin toimintaa. Samalla käsitellään lyhyesti lasten vaiheita sodan alla.

Lietolaisia sotilaspoikia Suojeluskunnan harjoituksissa. Kuva: Nautelankosken museo.

Toiseksi viimeisenä osiona luodaan katsaus sotahistorian tutkimukseen. Sivulla luodaan katsaus sotahistorian kirjoituksen trendeihin sekä erilaisiin tutkimustapoihin. Sivun tarkoitus on auttaa lukijaa ymmärtämään, miten sotahistoriallista tutkimusta voidaan tehdä ja on tehty.

Lopuksi sivulle on koottu kirjasuosituksia niille, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin johonkin tekstissä esiintyneeseen sotahistorian aihealueeseen.

Etusivulle pääsee tästä linkistä:

http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/index.html

Teknisiä tietoja lyhyesti

Sivujen oikeassa palkissa on linkit eri osioihin ja alaosassa olevista kuvakkeista pääsee Nautelankosken museon blogiin Pikkumuseon haasteet, museon Facebook-sivuille tai kotisivuille.

Sivujen kuvituksena on käytetty Nautelankosken museon veteraanihankkeen aikana keräämiä valokuvia, esineitä, asiakirjoja ja kirjeitä. Kuvitusta on täydennetty myös SA-kuvilla. Lukemisen helpottamiseksi lähdeviitteet ja -luettelo on jätetty pois. Käytännössä on käytetty samoja lähteitä kuin Lietolaiset sodassa -sivustossa.

Sivut on taitettu käyttäen Kompozer-ohjelmaa. Sivuille on asetettu Statcounterin kävijälaskuri. Mahdollisista virheistä, sivuilla esiintyvistä teknillisistä virheistä yms. voi kääntyä museon puoleen. Ongelmat pyritään ratkomaan mahdollisimman pian.

Riku Kauhanen
Filosofian maisteri
Museon tutkija

Vko 28: Sotatutkimusprojektin kuulumisia

Nautelankosken museon "Sota - veteraanien muistista museon muistiin" -hanke on edennyt hyvää vauhtia.

Lietolaisten sotatien kartoitus on tuonut uusia tietoja museon omista kokoelmista ja yhteistyötä on tehty monien asiantuntijoiden kanssa jotka ovat auttaneet erityistä tietoa vaativissa tehtävissä. Uudet tiedot eivät kuitenkaan ole varsinaisesti antaneet vastauksia, vaan kuten hyvään ja perusteltuun tutkimusprojektiin kuuluu, herättäneet uusia kysymyksiä. Vielä on paljon, paljon tutkittavaa.

Haastattelututkimus on ollut erittäin kiinnostavaa ja yllättävää uteliaisuuttakin herättävää, nauhalle on nimittäin tallentunut mm. kommentti haastattelutilanteessa huoneeseen kuuntelemaan tunkeutuneesta oravasta. Hetken kuluttua ulkotiloihin karkoittamisen jälkeen orava havaittiin ikkunasta istumassa aidan päällä korvat kuunteluasennossa. Veteraanien muistetelut saavat siis aikaiseksi laajaa kiinnostusta.

Tutkimuksen yksi mielenkiintoinen osa-alue on arkistotutkimus: Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteellä, entisessä sota-arkistossa on odottamassa hyllymetreittäin tutkimattomia asiakirjoja. Viikolla 29 on tarkoitus tutkia näitä aineistoja Helsingissä, muun muassa lietolaisvoittoisia viestipataljoona 33:n sekä jalkaväkirykmentti 35:n tiettyjen komppanioiden asiakirjoja. Samalla yritetään omaisten pyynnöstä saada muutamia kantakortteja tutkittavaksi.

Arkeologin valitseminen tutkimusprojektiin tuo oman painopisteensä siihen, mitä tutkitaan. Koska arkeologia on vahvasti materiaaliseen kulttuuriin, siis esineisiin, rakennelmiin ja maisemaan perustuva tiede, ja koska esinetutkimus on jälleen kiinnostusta herättävä tutkimusaihe, on hankkeeseen otettu yhdeksi tärkeäksi tutkimusaiheeksi puhdetyöt. Lietolaisten tekemiä puhdetöitä on paikannettu muutamia, ja odotamme uteliaisuudella kuvia eräältä Turun yliopiston tutkijalta kahdesta rintamalla tehdystä huonekalusta. Näihin tuoleihin kuului kahdeksankulmainen pöytäkin, joka tosin tutkijan mukaan "hävittiin 70-luvulla korttipelissä". Museo toivoo yhteydenottoa 70-luvulla hyvät kortit saaneelta korttihailta.

Yksityisomistuksessa oleva puhdetyö. Museo ei välttämättä tarvitse esineitä lahjoituksina, vaan voi ottaa niistä valokuvat ja palauttaa alkuperäisen omistajalle. Samoin valokuvat skannataan museon kokoelmiin ja alkuperäiset voidaan palauttaa omistajalleen. Kuva: Riku Kauhanen

Projekti jatkuu Museoviraston apurahan turvin vuoden 2012 loppuun asti. Osana projektia Riku Kauhanen luennoi museolla Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston luentosarjassa seuraavista aiheista:

ke 3.10. 2012 klo 18 - 19.30 Puhdetöistä
ke 24.10.2012 klo 18 - 19.30 Kaukopartiotoiminnasta jatkosodassa
ke 14.11. 2012 klo 18 - 19.30 Laatokan sotatoimista jatkosodan aikana

Riku Kauhaseen voi ottaa yhteyttä projektiin liittyvissä asioissa ja muissa museoon tai sotiin liittyvissä kysymyksissä. Hänet tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta rrikukauhanen[at]gmail.com.

Teksti: Riku Kauhanen, tutkija

http://www.nautelankoski.net/
Sota – veteraanien muistista museon muistiin hanke

Viikko 17: Evakkojen paluumuutto vuonna 1942

Kauhasen viimehetken tarkistukset.

 Viimeinen osa kevään 2012 Jatkosota-luentosarjasta pidettiin museolla 25.4.2012. Aiheena oli Evakkojen paluu Karjalaan vuonna 1942: Uudenkirkon, Kuolemajärven, Koiviston ja Johanneksen pitäjät. Näiden alueiden evakot sijoitettiin Varsinais-Suomen alueelle sodan päätyttyä.

 Menetetyn Karjalan asukkaiden kohtalo kiinnostaa monia, sillä museon luentosali oli ääriään myöten täynnä. Konfliktiarkeologi, FM Riku Kauhanen kertoi, kuinka paluumuuttoa hallinnoitiin ja kuinka se oli organisoitu, jotta muutto pysyisi hallinnassa ja kaikille saataisiin järjestettyä majoitus ja ruokaa. Karjalan alueen rakennukset olivat monin paikoin pahoin tuhoutuneet ja jälleenrakennus täytyi saada käyntiin. Vaikka kaikista rakennusmateriaaleista ja työkaluista oli kova puute, saatiin silti kaikille jonkinlainen asumus, edes väliaikainen, valmiiksi.

Yleisöä saapui runsaasti kuuntelemaan

Kauhanen tutustuu Uudenkirkon pitäjän karttaan

 Riku Kauhanen kertoi paluumuutosta sekä tilastojen valossa että yksityiskohtien kautta. Kuulijakunta kiitti erinomaista luentoa istumalla tarkkaavaisena koko kaksituntisen, jonka luento kesti. Sen jälkeen kahvi maistui ja keskusteltavaa riitti.
 

Luennon alkua odotellessa

Kahvijonossa

Seuraavan kerran Jatkosota-luentosarjaa voi tulla kuuntelemaan syksyllä, jolloin Nautelankosken museo ja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto jatkavat luentoja aiheina muunmuassa kaukopartiotoiminta ja puhdetyöt. Luennoitsijana on edelleen FM Riku Kauhanen. Tervetuloa.

Tekstin kirjoitti: museoapulainen
Nautelankosken museo