Vko 32/2015: Koululaissivusto Sotaveteraanihankkeesta

Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2014 julkaistu verkkosivusto Lietolaiset sodassa on saanut seurakseen yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun "koululaispaketin". Sivuston avulla esitellään toisen maailmansodan vaiheita Suomessa Lapin sotaa (1944-45) lukuun ottamatta. 

Painopiste ei ole sodissa käydyissä taisteluissa, sotaa johtaneissa kenraaleissa tai käytetyissä aseissa ja taktiikoissa. Tavoitteena on esitellä sotaa sellaisena kuin tavallinen ihminen sen koki. Koululaissivuston esimerkit ovat pääasiassa lietolaisia ja lietolaisten kertomia.

Kuvakaappaus Koululaissivuston etusivusta osoitteessa http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/

Sivuston tarkoitus on myös antaa oppilaalle näkökulmia ja välineitä omaan tutkimukseen sekä tehtyjen tutkimusten arvioimiseen.

Koululaissivuston osiot

Sivuston osiot aloittaa peruspaketti, jossa esitellään lyhyesti perustiedot talvisodasta ja jatkosodasta lukuina: sotien kestot, tappiot ja seuraukset. Lyhyiden perustietojen jälkeen lukuja selitetään tarkemmin ja lukujen taustalle annetaan yksilöllisiä tarinoita. miksi jatkosota kesti yli kolme vuotta? Mikä oli kadonneiden kohtalo?

Esimerkkinä sota-aikana kadonneista käytetään lietolaisen Lauri Lepistön kohtaloa. Lepistö katosi Laatokan pohjoispuolella kesällä 1944. Kuva: Kansallisarkisto, digi.narc.fi

Sivuston pisin osuus on sodan arki, joka kertoo jokapäiväisestä elämästä etulinjassa ja kotirintamalla: mitä ajateltiin, mitä syötiin, millaisissa oloissa elettiin, miten elämästä ylipäätään yritettiin tehdä siedettävämpää. Taustaa osiolle on antanut lietolaisten kertomusten lisäksi Aake Jermon teos Kun kansa eli kortilla. Sivulla käsitellään myös muun muassa sota-ajan tupakointia, sillä sen merkitys on ollut pula-aikana ja silloisessa Suomessa valtava.

Tupakan merkityksestä kertoo jo sen ympärille kehittynyt puhdetyökulttuuri: tuhkakupit, imukkeet, piiput ja esimerkiksi tässä kuvassa nähtävä savukeannostelija. Kuva: Nautelankosken museo,

Kirjoittajan arkeologian koulutus näkyy vahvimmiten esineistö-sivulla, jossa esitellään sotilaan arkipäiväistä esineistöä, sotasaalista sekä puhdetöitä. Yli 70 vuoden takaisen esinemaailman ymmärtäminen ei ole helppoa, alkaen vaatetuksesta ja siitä, mitä ihmiset osasivat itse valmistaa.

Lietolaisia puhdetyöntekijöitä "pärekoritehtaassa". Kuva: Nautelankosken museo.

Naiset ja lapset -osuus luo katsauksen siviilien sota-aikaan. Sivulla esitellään naisten aseman muuttumista miesten ollessa rintamalla ja Lotta Svärdin toimintaa. Samalla käsitellään lyhyesti lasten vaiheita sodan alla.

Lietolaisia sotilaspoikia Suojeluskunnan harjoituksissa. Kuva: Nautelankosken museo.

Toiseksi viimeisenä osiona luodaan katsaus sotahistorian tutkimukseen. Sivulla luodaan katsaus sotahistorian kirjoituksen trendeihin sekä erilaisiin tutkimustapoihin. Sivun tarkoitus on auttaa lukijaa ymmärtämään, miten sotahistoriallista tutkimusta voidaan tehdä ja on tehty.

Lopuksi sivulle on koottu kirjasuosituksia niille, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin johonkin tekstissä esiintyneeseen sotahistorian aihealueeseen.

Etusivulle pääsee tästä linkistä:

http://www.nautelankoski.net/koululaissivusto/index.html

Teknisiä tietoja lyhyesti

Sivujen oikeassa palkissa on linkit eri osioihin ja alaosassa olevista kuvakkeista pääsee Nautelankosken museon blogiin Pikkumuseon haasteet, museon Facebook-sivuille tai kotisivuille.

Sivujen kuvituksena on käytetty Nautelankosken museon veteraanihankkeen aikana keräämiä valokuvia, esineitä, asiakirjoja ja kirjeitä. Kuvitusta on täydennetty myös SA-kuvilla. Lukemisen helpottamiseksi lähdeviitteet ja -luettelo on jätetty pois. Käytännössä on käytetty samoja lähteitä kuin Lietolaiset sodassa -sivustossa.

Sivut on taitettu käyttäen Kompozer-ohjelmaa. Sivuille on asetettu Statcounterin kävijälaskuri. Mahdollisista virheistä, sivuilla esiintyvistä teknillisistä virheistä yms. voi kääntyä museon puoleen. Ongelmat pyritään ratkomaan mahdollisimman pian.

Riku Kauhanen
Filosofian maisteri
Museon tutkija

Vko 41: Pohjoismaista yhteistyötä

Nautelankosken museo on tehnyt viime viikkoina pohjoismaista yhteistyötä. Museon johtaja on osallistunut sekä Norsamin eli pohjoismaisten kulttuurihistoriallisten museoiden nykyajan lähimenneisyyden tallennuksen ja tutkimuksen verkoston järjestämään työpajaan (workshop) Tanskassa sekä Varsinais-Suomen museot ry:n järjestämään opintomatkaan Norjassa.

Leipä Pohjolassa - Bröd i Norden

Leipä Pohjolassa -projektin tämänkertainen yhteispohjoismainen kokoontuminen pidettiin Kööpenhaminassa (edellisestä kerrottu blogissa viikolla 17). Workshopin paikkana oli Meyers Madhus.Siellä pidettiin leipään liittyviä luentoja sekä työpaja, jossa opeteltiin leipomaan paikallisia tanskalaisia leipiä. Workshopiin osallistui museotyöntekijöitä isäntämaan Tanskan lisäksi Ruotsista, Norjasta, Islannista, Virosta ja Suomesta. Suomen museoista olivat edustettuina Työväenmuseo Werstas, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen kansallismuseo, Turun museokeskus sekä Nautelankosken museo.

Eskareitten leipä

Nautelankosken museo on pyytänyt Leipä Pohjolassa -projektin yhteistyökumppanikseen museota lähinnä olevan esikoulun. Projektin aikana eskarilaiset käyvät  museon vesimyllyssä ja kotiseutumuseossa tutustumassa miten ennen viljasta saatiin jauhoja ja jauhosta leivottiin leipää. Museovierailujen jälkeen lapset tuottavat leipään liittyvistä kokemuksistaan sekä piirtäen että kertoen materiaalia, josta museo koostaa digitaalisen kertomuksen. Museovierailuista otetaan myös valokuvia.

Ensimmäisellä vierailulla tutustuttiin vesimyllyn toimintaan sekä myllyssä sisällä että ulkona ja käytiin kotiseutumuseo tuvassa kurkistamassa leivinuuniin.
 









Opintomatka Norjaan

Varsinais-Suomen museot ry. järjesti nelipäiväisen opintomatkan Norjaan. Alkuperäisen suunniteman mukaan Norjassa piti vierailla jo huhtikuussa, mutta Islannin tulivuoren purkautuminen muutti matkasuunnitelmat, kun lentokone ei päässyt nousemaan kentältä.

Matkan pääkohteena oli Norsk Folkemuseum Oslossa. Siellä museopedagogi Siv Garles Sjåland sekä osastonjohtaja Marit Berg kertoivat Fokemusemuin koululaistoiminnasta ja museopedagogiikasta. Muita tutustumiskohteita olivat muun muassa Kon-Tiki Museum, Viikinkilaiva-museo ja Henie Onstadin taidekeskus. Osallistujia opintomatkalla oli yhteensä kahdeksan, matkan johtajana maakuntamuseotutkija Eeva Mikola Turun museokeskuksesta.

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi