Vko 7/2015: Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely Liedon kunnantalolla

 Kulttuuriympäristöön on tallentunut ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyt muinaisjäännösten, kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus. Maiseman analysointi muistuttaa siitä, että olemme samalla tavalla aikaan sidottuja kuin menneet sukupolvet: mekin olemme osa historiaa ja kannamme aina kehityksen aikaisempia vaiheita mukanamme. 

Nautelankosken museo toteutti vuosina 2013–2014 Onks tääl tämmöstäki ollu? –Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen, jossa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja ympäristöjä. Useissa kunnissa, niin myös Liedossa, järjestelmällinen kunnallinen rakennusvalvonta arkistoineen aloitettiin 1950-luvulla, eikä sitä varhaisemmista rakennuksista välttämättä ole tietoja tallessa.

Hankkeen yhtenä osa-alueena oli Liedon kulttuuriympäristöjä ja niissä tapahtuneita muutoksia kuvaavan näyttelyn tekeminen. 

Näyttely on esillä Liedon kunnantalon aulassa 10.2.–6.3.2015.

Onks tääl tämmöstäki ollu? -näyttely on toteutettu kymmenenä roll up -näyttelytauluna, joissa kaikissa on valokuvia ja tekstiä. Näyttelytaulujen aiheina ovat maisema ja sen muutos, lietolaiset pihapiirit, eri talousrakennukset sekä pellot, laitumet ja metsät. Yhdessä taulussa esitellään lyhyesti Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke.

Valokuvia on eri puolilta Lietoa useista kylistä. Näyttelyssä on nähtävillä sekä vanhaa valokuva-aineistoa että uusia hankkeen aikana otettuja dokumentoi
ntikuvia.

Näyttelyn roll up –taulut seisovat kukin omalla jalustallaan ja niitä on helppo siirrellä. Näyttelyn voi pystyttää monenlaisiin tiloihin ja erilaisina kokonaisuuksina. Näyttelyä voi lainata Nautelankosken museosta.

Näyttelyn yhteidessä voi kuunnella ja katsella digitaalista tarinaa Liedon vanhainkodin ja vanhan virastotalon rakentamisvaiheista. Liedon kunnan pitkäaikaisen asioiden hoitajan Kalle Jooseppi Toivonen muistelee. 

Muistelun voi kuunnella myös tästä.



Nautelankosken museo

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallensi tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoitiin pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Dokumentointi täydensi aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus haettiin Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteuttiin Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. 

Vko 32/2014: Liedosta kadonneeksi luultu rakennustyyppi löytyi inventoinneista

Onks tääl? –hankkeen alkaessa oli ulkorakennuksista tarkoitus inventoida muun muassa Liedosta parhaillaan katoamassa olevia latoja. Heti työn alussa huomattiin, että samaa rakennustyyppiä kutsutaan nykyään kolmella eri nimellä: lato, makasiini ja suuli. Vanhaan rakennuskirjallisuuteen tutustumalla ja iäkkäämpiä ulkorakennusten asiantuntijoita haastattelemalla saatiin selville, etteivät lato ja makasiini ole aikanaan olleet sama asia.

Vanha lietolainen jo kadonnut heinälato.

Ladon hirsisalvosta.

Rakennushistoriallisesti lato tai heinälato oli pyöreistä hirsistä harvaksi salvottu ja usein avonaisella oviaukolla

varustettu rakennus, johon eläinten rehu säilöttiin pelloilta. Ilmavassa rakennuksessa heinät jatkoivat kuivumistaan pelloilta keräämisen jälkeen ja pysyivät hyvälaatuisina, kunnes ne ehdittiin kuljettaa käytettäväksi. Kun navettoja suurennettiin ja heinävarastoja siirrettiin navetan vintille, alkoivat ladot kadota maisemasta. Heinien mahduttua säilöön muualle ei peltojen tilapäisiä varastorakennuksia enää tarvittu. Nykyisillä maatalouskoneilla on mahdollista säilöä heinä nopeasti ja tehokkaasti pyöröpaaleiksi, joita ympäröi suojamuovi, tai pienpaaleiksi, jotka voidaan nopeasti kuljettaa suojaan.

 Makasiinit, joita usein myös ladoiksi kutsutaan, ilmestyivät kulttuurimaisemaan, koska maatalouskoneet oli saatava suojaan sateelta. Makasiinit tehtiin lautarungon varaan ja niiden ulkovuoraus oli usein maalaamatonta ja peiterimoittamatonta lautaa. Rakennus oli helppo ja nopea tehdä, joten se voitiin uusia tarpeen mukaan. Päre- tai olkikatto antoi suojan muutamaksi vuosikymmeneksi, jonka jälkeen rakennusta vähän kerrallaan korjailtiin. Makasiineja näkyy edelleen lietolaisessa kulttuurimaisemassa, mutta suuri osa niistäkin on kadonnut.

Makasiini eli suuli eli lato Liedon Kurkelassa.

Suuli vaikuttaa sanana periytyvän kulttuurivaihdon kautta, sillä nimitys on peräisin Satakunnasta, jonne se on juurtunut ruotsinkielen lainasanana. Makasiinit eli suulit ovat vähitellen jäämässä pois käytöstä. Maatalouskoneisto on viime vuosikymmeninä suurentunut, uudet puimurit ja traktorit eivät enää mahdu vanhojen rakennusten ovista. Suurelle osalle makasiineja ei löydy enää riittävästi käyttöä, jotta niitä kannattaisi korjata ja pitää kunnossa.

Ladot ja makasiinit ovat aikanaan olleet tärkeitä Liedon maataloudelle. Hankkeen alkupuolella lietolaisten heinälatojen luultiin jo kokonaan kadonneen kulttuurimaisemasta. Museon valokuvakokoelmaankaan ei kuulunut tuolloin ainuttakaan otosta tästä rakennustyypistä. Hankkeen kestettyä jo yli vuoden rakennusinventoinnin kenttätyöt tuottivat mieluisan tuloksen: Liedossa on vielä olemassa ainakin yksi perinteiseen tyyliin rakennettu heinälato. Rakennus on yksityisessä omistuksessa ja sijaitsee Liedon Yliskulmalla. Myös kokoelmiin on nyt saatu joitakin vanhoja valokuvia ladoista. Tiedon säilyminen tuleville sukupolville on siis turvattu tästäkin aiheesta.

Heinälato Liedon Yliskumalla. Kuva otettu vuonna 2014.

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki.

Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaa tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta. 

Vko 30/2014: Kulttuuriympäristön muutos näkyy valokuvissa

Valokuvat ovat erinomainen lähde kulttuuriympäristössä tapahtuvien muutoksien tutkimisessa. Menneiden vuosikymmenien ojien halkomat peltokaistaleet ovat muuttuneet yhtenäisiksi peltoaukeiksi piilossa olevine salaojineen, aiemmin hyvinkin avata maisema on täyttynyt puista ja metsänreunukset rakennuksista. Aikaisemmin tien varsilla olevilla laitumilla märehtivät lehmät olivat tuttu näky, nyt karjan vähentyminen näkyy maisemassa laidunniittyjen katoamisena ja pientareiden vesakoitumisena. Katsomalla vanhoja ja uusia valokuvia rinnakkain huomataan, että teitä on levennetty ja oikaistu, uusia asuinalueita sekä liikehuoneistoja rakennettu ja kouluja laajennettu. 

Hevosaikaan ei tarvittu leveitä moottoriteitä. (NKM/va/11400:90.)

Rakennuskanta on modernisoitunut. Vuosikymmenten takaisissa kuvissa näkyviä rakennuksia ei kaikkia ole enää olemassa, ainakaan sellaisenaan. Monet käyttötarkoitusta vaille jääneet ulkorakennukset on purettu tai niitä on remontoitu vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Esimerkiksi makasiinien ovia on voitu suurentaa, jotta isokokoiset puimurit ja traktorit mahtuvat sisään. Muuttuvaa maisemaa ja sen rakennuksia dokumentoidaan valokuvaamalla, silloin tieto tämän päivän kulttuuriympäristöstä saadaan tallennettua myös tulevien sukupolvien käyttöön.

Näkymä Liedon kirkonseudulta vuonna 1915 (NKM/va/10139)

Rakennusinventoinnissa mittaamisen ja piirtämisen lisäksi otetaan valokuvia sekä rakennuksesta että maisemasta. Kertyvää kuva-aineistoa vertaillaan Nautelankosken museon kokoelmien vanhoihin valokuviin, jolloin pystytään tekemään maisema-analyysiä ja tutkimusta maiseman muutoksesta. Vanhoja valokuvia ei siis kannata heittää pois – ne kannattaa tuoda museoon! Nautelankosken museossa kuvat digitoidaan ja liitetään osaksi museon valokuvakokoelmaa. 

Näkymä Liedon keskustasta Kirkkotieltä vuonna 2014. (NKM/va/11243:10120.)

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki.

Nautelankosken museo



Nautelankosken museo vastaan tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.

Vko 7/2014: Talvi on arkistoinnin aikaa

Kulttuurimaiseman ja vanhojen rakennusten inventoinnissa kaikilla töillä on oma aikansa. Kenttätöitä tehdään pääsääntöisesti keväästä syksyyn ja talvisaikaan keskitytään arkistointityöhön.

Rakennusten inventointikortteja.

Vuoden ensimmäisinä kuukausina digitoidaan ja luetteloidaan aineistoja sekä kirjoitetaan puhtaaksi dokumentoinnissa kertyneitä rakennustietoja.



Valokuvien ja arkistoaineiston avulla tutkitaan lietolaista maisemaa, rakennuskulttuuria ja niissä tapahtuvia muutoksia. Museon kokoelmiin tallennetut dokumentit antavat mahdollisuuden ymmärtää kulttuurin kerroksellisuutta tuomalla näkymätön historia näkyvän maiseman rinnalle. Inventoinnin yhteydessä kerätty muistitieto ja haastattelut asettavat ihmisen osaksi ympäristöään.

 Tähän mennessä dokumentointitöitä on tehty Liedon 62 kylästä 24 kylän alueella. Rakennuksia on inventoitu 410, esimerkiksi makasiineja, kanaloita, navettoja, sahoja ja saunoja. Museoon lahjoitettuja maiseman ja rakennusten historiasta kertovia valokuvia kertyi 611 kappaletta vuoden vaihteeseen mennessä.

Sikatalouskirjanpitokirja ja vanha valokuva kertovat kumpikin
käytöstä poistetun sikalarakennuksen toiminnasta. 

Nautelankosken museon Leader-rahoitteinen Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsin Hyvä ry. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki. 

Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaan tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.

Vko 51/2013: Museo on muuttuvan lietolaiskulttuurin tietopankki

Onks tääl tämmöstäki ollu? –hanke aloitettiin kesäkuussa 2013. Tähän mennessä on dokumentoitu hieman yli sata kiinteistöä, ja hankkeessa tehtävä dokumentointityö jatkuu vuoden 2014 loppuun.

Dokumentoinnissa rakennukset valokuvataan, mitataan ja tarvittaessa piirretään pohjapiirustus.
Rakennuksen omistajaa haastatellaan, jotta kaikki mahdollinen tieto rakennuksen käytöstä ja muutoksista saadaan talteen.

Samalla museon kokoelmiin kerätään vanhoja rakennus- ja pihakulttuuriin liittyviä valokuvia ja arkistoaineistoa,

joko alkuperäisinä tai niiden digitaalisina kopioina. Lahjoitettavat aineistot voidaan lainata museolle digitoitavaksi ja luetteloinnin jälkeen ne palautetaan takaisin omistajalleen.

Kiinteistön omistaja voi tarvittaessa pyytää dokumentoinnin yhteydessä kertyneeseen materiaaliin käyttörajoituksia. Esimerkiksi julkaisurajoitus varmistaa tiedon säilymisen silloinkin, kun lahjoittaja ei halua aineiston olevan heti avoimesti saatavilla. Museoon talletettu tieto on nyt ja sadan vuoden päästä korvaamatonta lähdemateriaalia esimerkiksi historioitsijoille ja sukututkijoille.

Rakennusinventointi ei vaikuta rakennusten käyttöön, mutta inventointitiedoista voi olla rakennuksen omistajalle apua esimerkiksi anottaessa kunnostusavustuksia.

Talvikaudella keskitytään kenttätöissä tehtyjen muistiinpanojen puhtaaksikirjoittamiseen sekä inventointitietojen, valokuvien ja arkistomateriaalin luetteloimiseen museon tietokantaan.

Kaikki tieto niin olemassa olevista kuin jo kadonneista vanhoista rakennuksista on tärkeää. Erityisesti hankkeen tutkija toivoo vinkkejä rakennuksista, jotka lähitulevaisuudessa aiotaan purkaa, jotta ne ehdittäisiin inventoida ennen rakennuksen katoamista.

Lumen painosta romahtamisvaarassa tai muuten tuhoutumassa olevia rakennuksia dokumentoidaan ympärivuotisesti. Dokumentointihankkeen tutkija ja vapaaehtoiset ovat tavoitettavissa ympäri vuoden.


 Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaan tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.  

vko 28/2013: Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke

Nautelankosken museo aloitti kesäkuussa 2013 puolitoista vuotta kestävän Leader-rahoitteisen Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen ”Onks tääl tämmöstäki ollu?”. Kuluneella viikolla pidettiin Nautelankosken museossa kaikille avoin hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus.

Hanke päivittää ja täydentää Liedon vanhan rakennuskannan inventointiin perustuvaa tietokantaa. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsin Hyvä ry. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaa Nautelankoski-säätiö. Käytännön dokumentointi- ja tutkimustyötä tekemään on Nautelankosken museoon palkattu hanketyöntekijä Helga Lähdemäki.

Liedossa on tehty vanhoihin asuinrakennuksiin keskittynyttä rakennuskannan inventointia kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntamuseon yhteistyönä jo 1980-luvun alusta. Nautelankosken museo on osallistunut työhön perustamisestaan lähtien. Inventointien pohjalta on vuonna 2010 julkaistu lietolaisia asuinrakennuksia ja maisemia esittelevä teos ”Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta”.

Vuosien 2013 ja 2014 aikana suoritettava dokumentointi täydentää jo olemassa olevaa tietokantaa erityisesti katoamassa olevien talousrakennusten osalta. Aikaisemman inventoinnin keskityttyä pääasiassa asuinrakennuksiin ovat pihapiirien navetat, vajat ja ulkohuoneet usein jääneet kokonaan dokumentoimatta. Vanhan rakennuskannan lisäksi hanke ottaa tarpeen mukaan huomioon myös 1950-lukua nuorempia tuhoutumisvaarassa olevia rakennuksia sekä jatkuvasti muuttuvia keskustan liikehuoneistoja. Hankkeen aikana tallennetaan myös rakennuskulttuuriin ja kulttuurimaisemiin liittyviä valokuvia ja asiakirjoja sekä kulttuurimaisemaa ja rakennuksia koskevaa muistitietoa.

Osa hankkeen omarahoitusosuudesta muodostuus vastikkeetta tehtävistä talkootöistä. Museo toivottaakin kaikki hankkeesta kiinnostuneet ottamaan yhteyttä hankkeen tutkijaan, jos haluavat mukaan mielenkiintoiseen kulttuuriympäristön dokumentointiin.


Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Turun museokeskus, Liedon kunta, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Aurajokisäätiö sekä Turun yliopiston arkeologian oppiaine.

Hankkeen tutkijan yhteystiedot:
Helga Lähdemäki
puh. 045 1573 680
sp. helga.lahdemaki(at)nautelankoski.net


Tekstin kirjoittivat: hankkeen tutkija ja museoamanuenssi
Nautelankosken museo