Vko 41: Pohjoismaista yhteistyötä

Nautelankosken museo on tehnyt viime viikkoina pohjoismaista yhteistyötä. Museon johtaja on osallistunut sekä Norsamin eli pohjoismaisten kulttuurihistoriallisten museoiden nykyajan lähimenneisyyden tallennuksen ja tutkimuksen verkoston järjestämään työpajaan (workshop) Tanskassa sekä Varsinais-Suomen museot ry:n järjestämään opintomatkaan Norjassa.

Leipä Pohjolassa - Bröd i Norden

Leipä Pohjolassa -projektin tämänkertainen yhteispohjoismainen kokoontuminen pidettiin Kööpenhaminassa (edellisestä kerrottu blogissa viikolla 17). Workshopin paikkana oli Meyers Madhus.Siellä pidettiin leipään liittyviä luentoja sekä työpaja, jossa opeteltiin leipomaan paikallisia tanskalaisia leipiä. Workshopiin osallistui museotyöntekijöitä isäntämaan Tanskan lisäksi Ruotsista, Norjasta, Islannista, Virosta ja Suomesta. Suomen museoista olivat edustettuina Työväenmuseo Werstas, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen kansallismuseo, Turun museokeskus sekä Nautelankosken museo.

Eskareitten leipä

Nautelankosken museo on pyytänyt Leipä Pohjolassa -projektin yhteistyökumppanikseen museota lähinnä olevan esikoulun. Projektin aikana eskarilaiset käyvät  museon vesimyllyssä ja kotiseutumuseossa tutustumassa miten ennen viljasta saatiin jauhoja ja jauhosta leivottiin leipää. Museovierailujen jälkeen lapset tuottavat leipään liittyvistä kokemuksistaan sekä piirtäen että kertoen materiaalia, josta museo koostaa digitaalisen kertomuksen. Museovierailuista otetaan myös valokuvia.

Ensimmäisellä vierailulla tutustuttiin vesimyllyn toimintaan sekä myllyssä sisällä että ulkona ja käytiin kotiseutumuseo tuvassa kurkistamassa leivinuuniin.
 









Opintomatka Norjaan

Varsinais-Suomen museot ry. järjesti nelipäiväisen opintomatkan Norjaan. Alkuperäisen suunniteman mukaan Norjassa piti vierailla jo huhtikuussa, mutta Islannin tulivuoren purkautuminen muutti matkasuunnitelmat, kun lentokone ei päässyt nousemaan kentältä.

Matkan pääkohteena oli Norsk Folkemuseum Oslossa. Siellä museopedagogi Siv Garles Sjåland sekä osastonjohtaja Marit Berg kertoivat Fokemusemuin koululaistoiminnasta ja museopedagogiikasta. Muita tutustumiskohteita olivat muun muassa Kon-Tiki Museum, Viikinkilaiva-museo ja Henie Onstadin taidekeskus. Osallistujia opintomatkalla oli yhteensä kahdeksan, matkan johtajana maakuntamuseotutkija Eeva Mikola Turun museokeskuksesta.

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Vko 38: Viidesluokkalaisten muinaistekniikan koululaispäivät

Syyskuu on koululaisten aikaa. Nautelankosken museo on vuosien aikana kehittänyt yhteistyötä koulujen kanssa ja tuloksena ovat jokavuotiset koululaispäivät. Koululaispäivät toimivat museolähtöisesti eli museo laatii aikataulut, tilaa linja-autot, kutsuu koululuokat opettajineen vierailulle ja huolehtii päivien ohjelmasta. Joka vuosi museossa vierailee kaikki Liedon peruskoulujen toisen, kolmannen ja viidennen luokan oppilaat.

Viidesluokkalaiset ovat syksyllä aloittaneet historian opiskelun. Heidän koululaispäiviensä aiheena on esihistoria – erityisesti kivikausi –, arkeologia ja muinaistekniikka. Museovierailun aikana tutustutaan museon perusnäyttelyyn Kivikauden pyyntimiehen jäljillä sekä päästään kokeilemaan vähintään yhtä kivikauden ajan muinaistekniikkaa. Mukaansa museosta koululuokat saavat Nautelankosken museon julkaisun Esihistorian jäljillä Liedossa, jonka avulla esihistoriaa voidaan tutkia syvemmin vielä koulussa.

Esihistorian jäljillä kertoo mitä on esihistoria ja arkeologinen tutkimus ja miten arkeologisia löytöjä ajoitetaan. Julkaisussa esitellään yhdeksän lietolaista esihistoriallista kohdetta alkaen mesoliittiselta kivikaudelta ja päätyen rautakaudelle varhaiskristilliseen aikaan. Kartan ja sanallisten ohjeiden avulla lukija voi käydä omatoimisesti tutustumassa kohde kohteelta Liedon esihistoriaan. Karttaan on merkitty kaikki Liedon alakoulut, joten sen avulla voidaan valita lähimpiä muinaisjäännöksiä vaikka yhteisten kouluretkien kohteeksi.

Teoriaosuus: Kalliomaalaukset ja kivikaudesta kertova näyttely

Tänä vuonna koululaispäivien erikoisteemana olivat kalliomaalaukset. Koska Liedosta ei ole löydetty kalliomaalauksia, tutustuttiin kalliomaalauksiin ja niiden kuvamaailmaan ja tulkintoihin PowerPoint-esityksen avulla museon auditoriossa. Samalla puhuttiin yleisesti esihistoriasta, sen kausista ja ihmisen ajasta maapallolla. Ihmisen olemassaoloa havainnollistettiin myöhemmin näyttelyssä Tiina Vainion Aika Matka –taideteoksen avulla, jossa ihmisen olemassaolo on esitetty suhteessa koko maapallon ikään. Auditoriossa esiteltiin myös kivikauden välineistöä, esimerkiksi luu- ja kivikärkisiä nuolia sekä jousta.

Syvällisemmin kivikauteen ja arkeologiseen tutkimukseen perehdyttiin Kivikauden pyyntimiehen jäljillä –näyttelyssä. Museonjohtaja kertoi näyttelyesineiden, rannansiirtymäkarttojen sekä pienoismallin avulla oppilaille kivikauden elämästä ja elinolosuhteista. Pienoismallin avulla selvisi myös arkeologinen tutkimus kaivauksineen, mittauksineen ja dokumentointeineen.

Muinaistekniikka: Kalliomaalaus, tulen sytyttäminen ja jousiammunta

  

Viidesluokkalaisten koululaispäivien oleellinen osa on muinaistekniikka. Tutustuminen muinaistekniikkaan itse tekemällä auttaa oppilaita ymmärtämään esihistoriallisena aikana eläneiden ihmisten elämää. Tänä vuonna kokeiltiin kalliomaalauksta, tulen sytyttämistä ja jousiammuntaa.

   

Kalliomaalausta varten kukin oppilas sai valita itselleen sopivan kokoisen kiven. Tehtäväksi tuli maalata kiveen tikun avulla jokin vierailun alussa pidetyssä esityksessä nähdyistä yleisistä kalliomaalauskuvioista.

Kuvista yleisimpiä olivat erilaiset ihmishahmot, mukana myös metsästäjiä ja samaaneja. Hirviä syntyi kivien pintaan myös useita, samoin jonkin verran käärmeitä, kaloja ja uivia lintuja. Maalaamiseen käytettiin punamultamaalia, jota oli aiemmin keitetty museolla.

Tulen sytyttämiseen pyrittiin kitkan avulla. Puuhaan tarvittiin alustapuu, jossa oli kolo pyöritettävää tikkua varten. Sytyttämisessä käytettiin kahta eri tekniikkaa. Kun tikkua pyöritettiin käsien välissä, valittiin käyttöön kuiva takiaisen varsi. Kolossa pyöriessään takiainen alkaa hiukan murentua ja syntyvän kitkalämmön avulla yritetään saada tulta aikaiseksi. Toinen vaihtoehto oli käyttää puista tikkua sekä jousiporaa. Tällöin tikku kiepautettiin jousiporan nahkahihnan ympäri ja tikkua pidettiin kiinni päällipuolelta toisen puukappaleen avulla. Kun jousiporaa käytettiin sahamaisin liikkein, saatiin tikku liikkeelle ja vähitellen yhä vinhempaan vauhtiin. Nuotiota ei kukaan saanut aikaiseksi, savun hajua kylläkin useampi ryhmä ja toiset jopa näkyvää savua.

 

 

Kolmantena kokeiltavana tekniikkana oli jousiammunta. Käytössä oli kivikauden mallin mukaan tehty (ainakin ampujien kokoon nähden) melko isokokoinen jousi sekä puisia nuolia. Maalitaulu esitti varista. Koululaisia opastettiin jousiammunnan saloihin aloittaen hyvästä ampuma-asennosta ja ryhdistä sekä oikeanlaisesta otteesta. Monien mielestä jousen jännittäminen oli aika raskasta ja ampumien itsessään paljon vaikeampaan kuin kuvitteli vierestä katsoessa. Suurin osa nuolista putosi joko variksen eteen tai lensi ylitse heinikkoon, mutta osumiakin tuli sekä maalitaulun taustalevyyn että itse varikseen.

 Syyskuun aikana ehtivät kaikki Liedon viidesluokkalaiset vierailla Nautelankosken museon koululaispäivillä. Lisäksi tänä vuonna kävi neljä ryhmää Liedon ulkopuolisista kouluista. Liedossa on yhteensä kahdeksan alakoulua, joissa opiskelee viidesluokkalaisia. Rinnakkaisluokkia on yhdestä kolmeen koulusta riippuen. Ryhmäkoot vaihtelivat 16 – 44 oppilaaseen. Tässä vaiheessa, kun kolme lietolaista koulua on vielä käymättä, on museon muinaistekniikkapäivillä vieraillut 330 oppilasta ja 24 opettajaa. Ensi viikolla saapuvat viimeiset luokat.

Vaikka lietolaiset koululaiset vierailevat alakoulun aikana kolme kertaa Nautelankoskelle, käyvät he lisäksi täällä myös omatoimisesti. Tällä viikolla oli liikuntapäivä, joten pyöräilymatkan päässä olevasta koulusta saapui retkeläisiä nyt jo kuohuvaa koskea katsomaan.

 

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi