Vko 40: Turbiinien käynnistys

Nautelankosken mylly vaatii jatkuvaa huoltoa ja tarkkailua pysyäkseen kunnossa. Myllyn sähkögeneraattoriin kytkettyä turbiinia pidetään käynnissä vesitilanteen mukaan.

Veden kulkua ohjaillaan suluilla ja kesän kuivimman ajan virta ohjataan myllyn ohi. Myllyn turbiinisäiliö on ohijuoksutuksen aikana tyhjä. Silloin turbiineille tehdään vuosittaiset huollot.

Turbiinien huollosta kerrottiin heinäkuussa 2010:
Vko 28: Myllyn vesiturbiinin huolto



Turbiinien käyttöönotto vaati useita toimenpiteitä. Ensin suljetaan myllyyn menevän kanavan ohijuoksutussulku.

Seuraavaksi aukaistaan kanavan suulla olevat kaksi sulkua, jotta vesi virtaa myllyyn sisälle.

Sulut nostetaan erityisellä metallisella nostoavaimella. Sulkujen nostaminen on parityöskentelyä.

Märkä puu on hyvin painavaa, joten sulkujen nosto vaati paljon voimaa. Sulkuja nostetaan vähän kerrallaan ja sulku lukitaan paikalleen jokaisen noston välissä.

Nyt vesi pääsee virtaamaan kanavaa pitkin myllyyn ja sieltä turbiinisäiliöön.

Seuraavaksi käynnistetään sähkögeneraattoriin yhdistetty turbiini myllyn sisällä. Ensin säädetään turbiiniin tulevan veden määrä avaamalla väkipyörällä turbiinin siivekkeet.

Generaattorin kierroslukumittaria tarkkaillaan, kunnes kierroslukemat ovat kohdallaan

Heti, kun kierrosmittarin lukema on oikea, käynnistetään sähkökaapista virransyöttö museoon.

Sen jälkeen kiristetään väkipyörää hieman ja tarkkaillaan, että hihna pyörii hyvin ja vedenpinta turbiinisäiliössä on sopivalla korkeudella.




 
 

Lopuksi suljetaan vielä jokeen johtavat ohijuoksutussulut, jolloin kaikki jääpadon aukon kautta tuleva vesi ohjautuu myllyyn.












Tekstin kirjoitti: museon tutkija
 Nautelankosken museo

Vko. 33 Kanavan pohjan valu

Myllyyn johtavan kanavan pohja alkoi lohkeilla muutama vuosi sitten. Tänä kesänä tilanne kehittyi niin pitkälle, että uuden pohjan valaminen tuli ajankohtaiseksi.

Lohkeillutta pohjaa.

Varsin sateinen kesä teki työn haasteelliseksi, sillä Aurajoen vesi on ollut korkealla ja kanavan sulut päästävät vettä läpi tarpeettoman paljon. Vuotoa pyrittiin tukkimaan hiekkasäkeillä ja pressuilla, mutta silti vettä pääsi virtaamaan kanavaan jonkin verran.

Hiekkasäkkien nostoköysiä.

Valu päätettiin kuitenkin suorittaa ja betonivalaja Pentti tuli suorittamaan työn. Paikalle tilattiin maanantaiaamuksi betoniruiskuauto kyydissään säänkestävää betonia ja valu pääsi käyntiin.

Valaja työkaluineen.

Betoniauto saapuu.

Miehet harjasivat ensin kanavan pohjan puhtaaksi irtoroskasta.






Sen jälkeen betonipumpun letku ohjattiin kanavaan.

                                                     



Valaja laskeutui tunneliin ja aloitti valamisen sulkujen edestä pyrkien tekemään sinne blokin, jotta vesi ei virtaisi valuun. Sen jälkeen hän ruiskutti betonia koko valettavalle alueelle.

Betonipumpun kauko-ohjain.

Ruiskubetonin valaminen.

                                                                           











Ruiskutuksen jälkeen kanavan pohja tasoitettiin ja muotoiltiin kouruksi. Tarkoitus oli ohjata virtaava vesi keskelle valua, jotta mahdollinen betonihukka saataisiin minimoitua.

Betonipumpun vartija.

Valun tasoitus ja muotoilu.

Valmis pohja.

Työvälineet talteen.

Kun työ tuli valmiiksi, edessä oli vielä työvälineiden pesu ja talkookahvit.

Tekstin kirjoitti: Museonhoitaja
Nautelankosken museo

Vko 24: Ruotsalaiset tellingit

Varsinais-Suomen ammatillisesti hoidettuja museoita kokoontui taas tällä viikolla Nautelankoskelle työstämään yhteistä kokoelmapoliittista ohjelmaa. Tällä kertaa pureuduttiin museoiden ammatillistumiseen ja sen vaikutuksiin kokoelmien kehittymisessä ja hallinnassa. Lisäksi pohdittiin museoiden erilaisia perustamishistorioita sekä kunkin museon kokoelmien ja niiden luetteloinnin kehittymiseen vaikuttaneita seikkoja.

Samaan aikaan toisaalla eli museon alakerrassa kokoelmienhoitohuoneessa harjoitettiin käytännön kokoelmien hallintaa luetteloimalla Lauri Nautelan lahjoittamia mitä moninaisempia esineitä.


Keskiviikkona kokoelmapoliittisen kokoontumisen jälkeen Nautelankosken museo sai vieraita Loimaa-Seurasta. Loimaa-Seuran hoidossa ovat muun muassa Loimaan kotiseutumuseo ja Krekilän entinen vesimylly ja raamisaha. Niinpä Nautelankosken vesimylly olikin Loimaa-Seuran vierailun pääaiheena ja erityisenä mielenkiinnon kohteena. Toki vieraiden kanssa käytiin myös tutustumassa kosken partaalle viime kesänä siirrettyyn saunaan.



"Ruotsalaiset tellingit" herättivät sekä kysymyksiä että ihastusta.
Museon rakennuskonservaattori kertoo tellinkien käytöstä.





"Ruotsalaiset tellingit" eli itse rakennettavat ja helposti koottavat rakennustelineet ovat oivallinen keksintö. Museon rakennuskonservaattori toi tämän käytännöllisen systeemin tuliaisina opinnoistaan Göteborgin yliopistossa. Tellingit pystyy itse rakentamaan puusta. Ne ovat helpot ja kevyet siirrellä ja niitä voi rakentaa päällekkäin kuin duplo-palikoita. Tellingit siis kasvavat tarvittaessa rakennuksen mukana. Asiasta kiinnostuvat voivat kysellä lisätietoja museon rakennuskonservaattorilta.




Museon johtaja selostaa vesiturbiinin toimintaperiaatetta.







Vesimylly oli Loimaa-Seuran vierailun pääkohde.


Parin tunnin sähkökatko voi muuttaa alkuperäisiä työsuunnitelmia melkoisesti. Kun tietokoneet ovat sammuksissa täytyy keksiä niistä riippumattomia työtehtäviä. Sähkökatkon aikana ehtikin hoitaa monta puhelua ja tehdä kauppalistaa tulevien tilaisuuksien hankintoihin.





Perjantain sähkökatko antoi oivallisen tilaisuuden kasvimaan ja perennamaan kitkemiseen.





Oman kasvimaan sadosta tehtyä raparperimehua.





Viikonlopun sateet vaikuttivat koskeen . Aurajoki on niin pieni, että veden määrä koskessa voi vaihdella melkoisesti jo yhden vuorokauden aikana.







Juhannusruusut kukkivat sekä ulkona kotiseutumuseon seinustalla että sisällä - vessassa.


Tekstin kirjoitti: Museoamanuenssi
Nautelankosken museo