Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aurajoki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aurajoki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Vko 40: Turbiinien käynnistys

Nautelankosken mylly vaatii jatkuvaa huoltoa ja tarkkailua pysyäkseen kunnossa. Myllyn sähkögeneraattoriin kytkettyä turbiinia pidetään käynnissä vesitilanteen mukaan.

Veden kulkua ohjaillaan suluilla ja kesän kuivimman ajan virta ohjataan myllyn ohi. Myllyn turbiinisäiliö on ohijuoksutuksen aikana tyhjä. Silloin turbiineille tehdään vuosittaiset huollot.

Turbiinien huollosta kerrottiin heinäkuussa 2010:
Vko 28: Myllyn vesiturbiinin huolto



Turbiinien käyttöönotto vaati useita toimenpiteitä. Ensin suljetaan myllyyn menevän kanavan ohijuoksutussulku.
Seuraavaksi aukaistaan kanavan suulla olevat kaksi sulkua, jotta vesi virtaa myllyyn sisälle.
Sulut nostetaan erityisellä metallisella nostoavaimella. Sulkujen nostaminen on parityöskentelyä.
Märkä puu on hyvin painavaa, joten sulkujen nosto vaati paljon voimaa. Sulkuja nostetaan vähän kerrallaan ja sulku lukitaan paikalleen jokaisen noston välissä.
Nyt vesi pääsee virtaamaan kanavaa pitkin myllyyn ja sieltä turbiinisäiliöön.
Seuraavaksi käynnistetään sähkögeneraattoriin yhdistetty turbiini myllyn sisällä. Ensin säädetään turbiiniin tulevan veden määrä avaamalla väkipyörällä turbiinin siivekkeet.
Generaattorin kierroslukumittaria tarkkaillaan, kunnes kierroslukemat ovat kohdallaan

Heti, kun kierrosmittarin lukema on oikea, käynnistetään sähkökaapista virransyöttö museoon.





Sen jälkeen kiristetään väkipyörää hieman ja tarkkaillaan, että hihna pyörii hyvin ja vedenpinta turbiinisäiliössä on sopivalla korkeudella.




 
 

Lopuksi suljetaan vielä jokeen johtavat ohijuoksutussulut, jolloin kaikki jääpadon aukon kautta tuleva vesi ohjautuu myllyyn.












Tekstin kirjoitti: museon tutkija
 Nautelankosken museo

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Vko 17: Muistihuonetta suunnittelemassa

Osallistuin keväällä sivuaineeni kansatieteen kurssille nimeltä Kulttuurin tuote ja tuottaminen. Kurssi toteutettiin tänä vuonna siten, että opiskelijat suunnittelivat vuorovaikutteisen muistitietotyökalun, muistihuoneen, toteutuksen. Muistihuoneessa voi käydä tutustumassa Aurajoki-aiheiseen aineistoon ja kertomassa omia Aurajokeen liittyviä muistojaan. Muistihuone on osa Kerrottu ja koettu Turku -hankkeen Aurajoen kulttuuriympäristö -osuuden toteutusta. Kerrottu ja koettu Turku on yksi Turun yliopiston Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeista.

Muistihuoneen suunnittelu alkoi tutustumisella työmaakoppiin, jollainen muutettaisiin muistihuoneeksi. Kiinnitimme huomiota kopin ulkoasuun ja mittasuhteisiin, ja näitä tietoja hyödynsimme myöhemmin suunnitellessamme muistihuoneen ulkoasua kuten ulkoseinien ulkonäköä sekä kalusteita ja esineitä. Päädyimme siihen, että muistihuoneeseen tulisi kaksi tilaa: ”aineistotila”, jossa voi tutustua Aurajoki-aiheiseen aineistoon ja ”studio”, jossa muistoja kerätään haastattelemalla.

Muistihuonetta suunniteltiin pitkälti keskustelemalla. Pohdimme ulkoasun lisäksi myös esimerkiksi muistihuoneen toimimista käytännössä ja muistihuoneen houkuttelevuutta. Muistihuoneen käytännön toimimiseen liittyen suunnittelimme esimerkiksi sähköliitäntämahdollisuuksia, esteetöntä kulkua muistihuoneelle ja ”studion” äänieristystä. Houkuttelevuutta pyrimme lisäämään pohtimalla esimerkiksi muistihuoneen viihtyisyyttä, esteettisyyttä ja sen sijoittumista ympäristöönsä eri paikoissa. On hauska päästä kesällä näkemään, miltä suunnittelemamme kulttuurin tuote näyttää ja miten se on lopulta toteutettu.

Esimerkiksi Aurajokimelontaan liittyy
varmasti paljon muistoja.
Muistihuone kiertää kesän aikana Aurajoen ympäristön kunnissa ja pysähtyy kymmenessä eri paikassa. Kaksi näistä paikoista on Liedossa: Nautelankosken museon pihassa muistihuone on 20.7.–1.8.2011 ja Liedon kunnantalon pihassa 17.8.–22.8.2011. Muistihuoneeseen ovat tervetulleita kaikki, ja omia Aurajoki-muistojaan voivat kertoa kaikenikäiset ihmiset. Muistihuoneeseen voi myös tuoda Aurajokeen liittyviä esineitä, valokuvia ja asiakirjoja talletettavaksi hankkeen käyttöön. Kaikki muistot voivat olla miltä ajalta tahansa – jopa nykyajalta. Muistelijoiksi kelpaavat niin paikalliset kuin matkailijatkin, ja muistoja voi kertoa myös muilla kielillä kuin suomeksi.

Lisätietoa muistihuoneesta täällä.

Tekstin kirjoitti: museoavustaja