Vko 17: Muistihuonetta suunnittelemassa

Osallistuin keväällä sivuaineeni kansatieteen kurssille nimeltä Kulttuurin tuote ja tuottaminen. Kurssi toteutettiin tänä vuonna siten, että opiskelijat suunnittelivat vuorovaikutteisen muistitietotyökalun, muistihuoneen, toteutuksen. Muistihuoneessa voi käydä tutustumassa Aurajoki-aiheiseen aineistoon ja kertomassa omia Aurajokeen liittyviä muistojaan. Muistihuone on osa Kerrottu ja koettu Turku -hankkeen Aurajoen kulttuuriympäristö -osuuden toteutusta. Kerrottu ja koettu Turku on yksi Turun yliopiston Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeista.

Muistihuoneen suunnittelu alkoi tutustumisella työmaakoppiin, jollainen muutettaisiin muistihuoneeksi. Kiinnitimme huomiota kopin ulkoasuun ja mittasuhteisiin, ja näitä tietoja hyödynsimme myöhemmin suunnitellessamme muistihuoneen ulkoasua kuten ulkoseinien ulkonäköä sekä kalusteita ja esineitä. Päädyimme siihen, että muistihuoneeseen tulisi kaksi tilaa: ”aineistotila”, jossa voi tutustua Aurajoki-aiheiseen aineistoon ja ”studio”, jossa muistoja kerätään haastattelemalla.

Muistihuonetta suunniteltiin pitkälti keskustelemalla. Pohdimme ulkoasun lisäksi myös esimerkiksi muistihuoneen toimimista käytännössä ja muistihuoneen houkuttelevuutta. Muistihuoneen käytännön toimimiseen liittyen suunnittelimme esimerkiksi sähköliitäntämahdollisuuksia, esteetöntä kulkua muistihuoneelle ja ”studion” äänieristystä. Houkuttelevuutta pyrimme lisäämään pohtimalla esimerkiksi muistihuoneen viihtyisyyttä, esteettisyyttä ja sen sijoittumista ympäristöönsä eri paikoissa. On hauska päästä kesällä näkemään, miltä suunnittelemamme kulttuurin tuote näyttää ja miten se on lopulta toteutettu.



Esimerkiksi Aurajokimelontaan liittyy
varmasti paljon muistoja.

Muistihuone kiertää kesän aikana Aurajoen ympäristön kunnissa ja pysähtyy kymmenessä eri paikassa. Kaksi näistä paikoista on Liedossa: Nautelankosken museon pihassa muistihuone on 20.7.–1.8.2011 ja Liedon kunnantalon pihassa 17.8.–22.8.2011. Muistihuoneeseen ovat tervetulleita kaikki, ja omia Aurajoki-muistojaan voivat kertoa kaikenikäiset ihmiset. Muistihuoneeseen voi myös tuoda Aurajokeen liittyviä esineitä, valokuvia ja asiakirjoja talletettavaksi hankkeen käyttöön. Kaikki muistot voivat olla miltä ajalta tahansa – jopa nykyajalta. Muistelijoiksi kelpaavat niin paikalliset kuin matkailijatkin, ja muistoja voi kertoa myös muilla kielillä kuin suomeksi.

Lisätietoa muistihuoneesta täällä.

Tekstin kirjoitti: museoavustaja

Nautelankosken museo

Vko 26: Museoelämää juhannuksen jälkeen

Nautelankosken museo oli avoinna juhannuspäivänä. Museoalueella liikkui mukavasti väkeä koko viikonlopun ajan. Juhannuspäivänä museovieraita oli liikkeellä useita pieniä seurueita yhtä aikaa, joten yhdelle päivän opastuskierroksista osallistui tavallista suurempi määrä ihmisiä. Kierros sujui mukavasti, koska vieraat kyselivät kiinnostuneina hyviä kysymyksiä, joista syntyi keskustelua. Kahviossa viikonlopun helmenä oli suosittu raparperisacherkakku, jota on tarjolla myös tänä viikonloppuna.


Suklainen, raparperi-kermavaahtotäytteinen sacherkakku kruunasi usean vieraan kahvihetken juhannusviikonloppuna.





Liedon ryijyn pienoisversion kudontaa

Kotiseutumuseossa on esillä ryijy, joka on valmistettu 1700-luvun lietolaisryijyn mallin mukaan. Alkuperäinen ryijy kuuluu Turun maakuntamuseon kokoelmiin. Se on tutkittu nukka nukalta ja sen perusteella on tehty mallipiirros, jonka mukaan Liedon ryijyn uudennos on toteutettu.
Kotiseutumuseon vanhat kangaspuut ovat yhä käyttökelpoiset. Niillä on kudottu esimerkiksi tuvan lattian matot. Tällä hetkellä kangaspuissa on valmistumassa Liedon ryijyn pienoisversio. Ryijy valmistetaan siten, että vuorotellen kudotaan välikudetta sopiva määrä palttinasidoksella, minkä jälkeen solmitaan kerros nukkia. Pikkuryijyä kudottaessa ei käytetä ruutupiirrosta, vaan kuviot tehdään silmämääräisesti isoa ryijyä mukaillen.
Liedon 675-juhlavuoden ryijystä voi lukea lisää museon nettisivuilta.




Ryijyn valmistusta kotiseutumuseon kangaspuilla.




Pikkuryijy puissa.








Piilukirves ja punamultaa -näyttely täydentyi

Piilukirves ja punamultaa -näyttelyä täydennettiin tällä viikolla tekstein ja kuvin. Kuvat kertovat sekä kesän 2009 myllärin saunan paikan kaivauksista sekä Pahkamäen koulun vanhan saunakeittolan siirrosta myllärin saunan paikalle. Kuvien lisäksi seinille ehdittiin viikon aikana ripustaa myös piiluamisesta sekä keittomaalista kertovat tekstit sekä punamultamaalin resepti. Vielä pari tekstiä jäi loppusilausta vaille. Vanhat rakennuskuvat odottavat myös vielä liimausta.



Valokuvien asettelua ennen liimaamista – kuin tilkkutäkkiä tekisi.



















Myllärin saunan paikan kaivauksista kerrotaan sekä tekstein että kaivauslöydöin.






Aurajokimelonta on perinteisesti melottu joko viikkoa ennen tai jälkeen juhannuksen. Viime vuonna melonta peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. Tänä vuonna melonnan järjestäjät päättivät melonnan järjestää – vaikka sitten vain omalla porukalla. Näin kävikin. Lauantaina iltapäivällä Nautelankoskelle saapui neljä melojaa ja sunnuntaina lähti eteenpäin yksi meloja enemmän. Lämpöä joella piisasi, vettä sitten sitäkin vähemmän. Melojat vakuuttivat, että Aurajokimelonta järjestään jälleen ensi kerralla. Tämänvuotinen reissu on ainakin ikimuistoinen ja pienellä porukalla liikuttaessa pääsee nauttimaan Aurajokimelonnan parhaista puolista ilman aikataulua.





Melojat siirtävät kajakkejaan lauantaina Nautelankoskella.







Nautelankoskelta lähdettiin sunnuntaiaamuna melomaan kohti Turkua.



Heinäkuun alun lämpöaalto kuivatti kosken.


Tekstin kirjoittivat: kesätyöntekijä ja museoamanuenssi.
Nautelankosken museo