Vko 51/2017: Rauhallista joulua!

Jokainen joulu rakentuu 
aina edellisten joulujen muistoille.

Liedon museo toivottaa rauhallista joulua 
ja kaikkea hyvää vuodelle 2018!

Liedon museo

Vko 51/2016: Joulua kohti

Viime lauantaina Nautelankosken museossa oli jouluista tunnelmaa, kun ensin tuvassa ja myllyssä kuvattiin musiikkivideota ja myöhemmin päivällä Liedon Kansainvälinen klubi leipoi tuvassa piparkakkuja.

Päivä alkoi myllärintuvan ison leivinuunin lämmittämisellä.

Mowa Production kävi kuvaamassa jouluista musiikkivideota Nautelakoskella sekä myllärintuvassa, myllyssä että ulkona. Musiikkina videolla on Mikael Anreotin kappale If Everyday Was Like Christmas. Videolla esiintyvät Joulupukki, muori ja neljä tonttua.

Joulumuorin pukua viimeistellään.

Mylly sai esittää Joulupukin pajan roolia.

Liedon Kansainvälinen klubi, eli KV-klubi on aloittanut toimintansa tänä syksynä ja kokoontunut kerran kuukaudessa. Klubi kokoaa yhteen kaikenikäisiä lietolaisia ja Lietoon muuttaneita. KV-klubi on eri kulttuureista tulevien ja eri kieliä puhuvien kohtaamispaikka - yhtä aikaa kansainvälinen ja paikallinen. KV-klubi on järjestetty Liedon SPR:n monikulttuurisuusosaston ja Liedon seurakunnan yhteistyönä. Liedon museo on nyt myös liittynyt mukaan KV-klubin toimintaan.

KV-klubin tapahtuman aluksi tuvassa luettiin Myllärin Kertun tarinaa kuusijuhlasta, minkä jälkeen päästiinkin leipomaan yhdessä piparkakkuja, jotka paistettiin tuvan isossa leivinuunissa. Myös Joulupukki muorinsa kanssa piipahti tervehtimässä leipojia myllyntarkastusmatkansa ohessa.

Jokainen joulu rakentuu aina edellisten joulujen muistoille.

Tekstin kirjoittivat: museoharjoittelija ja museoamanuenssi.

Liedon museo

Vko 50/2015: Lietolaisia sotilaita Uudessa Aurassa

Nykylukijalle sanomalehti Uusi Aura saattaa olla täysin tuntematon. Varsinais-Suomen aikoinaan suosituimman lehden taru päättyi vuonna 1964. Lehden nimen sana "uusi" johtuu siitä, että lehti seurasi  1880–1896 julkaistua lehteä Aura: tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta. Lehti oli maakunnassa Kokoomuksen äänenkannattajalehti.

Uuden Auran numeron 18256 (11.8.1941) viimeinen sivu ja numeron 18257 (12.8.1941) etusivu. Elokuussa "turkulainen" Jalkaväkirykmentti 14, jonka riveissä palveli lietolaisiakin, oli jo siirtynyt Ahvenanmaalta Jäämeren rannoille, mistä juttu vasemmalla. Saksalaisten rintamamenestyksestä revittiin toistuvasti suuret otsikot. HUOM! Kuva on hyvin suuri (4,5 Mt). Kuva: Uusi Aura.

Siinä missä Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat kaikille tuttuja ja niiden sota-aikojen artikkelit ovat usein siteerattuja, on Uusi Aura jäänyt vähemmälle huomiolle. Lietolaisyksiköiden valistusupseerien laatimat tilastot kuitenkin osoittavat, että varsinaissuomalaisella lehdellä oli rintamallakin useita lukijoita. Alikersantti Oiva Ryökkään muistiinpanojen mukaan Uusi Aura tuli rintamalle 2–3 päivää julkaisupäivän jälkeen.

Digitointialusta piti improvisoida, mutta aukeama aukeamalta Uudet Aurat vuodelta 1941 tulivat kopioitua tutkimuskäyttöön Sanomalehtiarkistossa. Kuva: Riku Kauhanen.

Sotaveteraanitutkimuksiin liittyen kävin torstaina 10.12.2015 kuvaamassa Raisiossa Turun yliopiston Sanomalehtiarkistossa Uuden Auran vuosikerran 1941 jatkosodan alusta. Lehdet on myös mikrofilmattu.

Uuden Auran sivuilta

Lehti tarjosi lukuisia yllätyksiä. Nautelankosken museon kokoelmista löytyviä valokuvia - siis yksityisten, ei TK-miesten ottamia - on päätynyt sanomalehtiin kuvitukseksi lähes tuoreeltaan. Lehti käytti kuvituksena myös runsaasti saksalaisia propagandavalokuvia ja seurasi vuoden 1941 ajan melkein enemmän Saksan kuin Suomen rintamaa.

Uuden Auran avulla lietolaiset pysyivät henkilökohtaisen kirjeenvaihdon ohella hyvin perillä kotipaikkakunnan tapahtumista. Esimerkiksi 13.8.1941 uutisoitiin, että Liedon kunta on rakentamassa kansakoulua Littoisiin:

Uusi Aura n:o18258 (13.8.1941)

Sodan muistojen tallettamiseen kehotettiin jo hyvin varhain. Numerossa 18261 (16.8.1941) vedottiin rintamakirjeiden säilyttämiseen. Onneksi monet ovat noudattaneet kehotusta, ja tutkijoille rintamakirjeet tarjoavat rikkaan lähdeaineiston.

Uusi Aura n:o 18261 (16.8.1941)

Sivuilla oli myös järkytyksiä - kuolinilmoitussivun laajuuden kasvu heinäkuussa 1941 kertoo karua kieltään sodan hinnasta Varsinais-Suomessa. Sankarihautajaiset niputtuivat pahimmillaan useisiin kymmeniin yhteishautauksiin.

Lehtikuva Liedon sankarihautausmaasta. Uusi Aura.

Hyvin surullinen oli Viestipataljoona 33:sta ensimmäisen lietolaisuhrin, Arvo Laineen muistokirjoitus:

Arvo Laineen muistokirjoitus. Omaiset on todennäköisesti haluttu säästää traumalta, sillä Laine ei kaatunut luodista vaan ilmapommituksessa kaulaan osuneesta sirpaleesta. Kuva: Uusi Aura n:o 18380 (14.12.1941).

Lietolaisten sankarivainajien kuolinilmoitukset löytyvät lähes poikkeuksetta nimenomaan Uudesta Aurasta kuten ensimmäisten jatkosodan uhrien, Niilo Suomisen (kaatui 19.7.1941) ja Eero Postin (kaatui 24.7.1941):

Niilo Suomisen kuolinilmoitus Uudessa Aurassa.

Eero Postin kuolinimoitus Uudessa Aurassa.

Sanomalehti pyrki luonnollisesti uutisiin, jotka kiinnostavat lukijakuntaa, ja mikä kiinnostaisi varsinaissuomalaisia kotirintaman lukijoita enemmän kuin kertomukset maakunnan sotilaiden vaiheista rintamalla? Tähän liittyen on Viestipataljoona 33:n historiikin kannalta käynyt mahdollisesti harvinainen onnenpotku, sillä Uudessa Aurassa on julkaistu kaksi TK-artikkelia otsikolla "Korpisodan hermosto". Niissä käsitellään nimenomaan viestitoimintaa rintamalla: yksiköitä ei luonnollisestikaan voida mainita nimeltä ja upseeritkit esiintyvät ainoastaan sotilasarvolla ja kirjaimella tyyliin "Majuri K". 

Vertaamalla kuitenkin artikkelin yksityiskohtia lietolaisten sotatiehen samalta ajalta vaikuttaa vahvasti siltä, että kuvaukset ovat nimenomaan VP 33:sta. Tosin pataljoonan komentaja, Armo Karkaus (eli "K") oli tuossa vaiheessa sotaa vielä kapteeni eikä majuri kuten artikkelissa mainittu komentaja. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä että sotilasarvotkin on muutettu artikkeliin, nimittäin artikkelissa esiintyvän rykmentin komentajana mainitaan "eversti X", vaikka everstit olivat divisioonien (n. 12 000 miestä) komentajia, kun taas rykmenttejä (n. 3 000 miestä) komensivat tavallisesti everstiluutnantit.

On myös  hyvin mahdollista, että artikkelissa kerrotaan pohjoisempana olevasta 14. Divisioonasta, jonka viestikomentajana oli majuri Kare. Divisioonaan kuuluvan Jalkaväkirykmentti 10:n komentajana toimi eversti Tähtinen.

Uuden Auran sivuilla lietolaiset aseveljet saattoivat lähettää 74 vuotta sitten joulukuussa 1941 hyvän joulun tervehdyksen kotirintamalle:

Lietolaisten asemiesten joulutervehdys joululta 1941. Kuva: Uusi Aura

Jatkan Uuden Auran vuosikertojen selausta viikolla 51. Tavoitteena on saada kuvatuksi kaikki jatkosodan ajan numerot aina syksyyn 1944 asti.

Oikealla näkyvä yli puolimetrinen pino Uuden Auran sodan aikaisia numeroita odottaa vielä kärsivällisesti tutkijaa... Kuva: Riku Kauhanen

Riku Kauhanen
Museon tutkija

Vko 52/2013: Vuoden vaihtuessa

NKM/va/4011

Jokainen joulu rakentuu 

aina edellisten joulujen muistoille. 

Rauhallista joulua 

ja 

onnea alkavaan vuoteen! 

NKM/va/3989

toivottaa
Nautelankosken museon väki

NKM/va/3991

Vko 50 Nautelankosken joulutapahtuma

Sunnuntaina 16.12 museossa tehdään jouluvalmisteluja ja syödään puuroa. Illan hämärtyessä vietetään tunnelmallinen hartaushetki kosken partaalla.

Museon joulu alkaa kello 12 ja tapahtumaa riittää aina kello 17 saakka. Tämän jälkeenkään ei kannata lähteä vielä kotiin, sillä koskikirkko alkaa heti Joulutuvan päättymisen jälkeen kello 17.

Kotiseutumuseossa valmistellaan joulua ahkerasti. Tuvassa askarrellaan himmeliä, leivotaan piparkakkuja, paistetaan joulumakkaraa ja kudotaan sukkaa. Tuvassa voi kuulla myös jouluisia satuja ja tarinoita.
 Jouluevankeliumi luetaan tuvan puolella kaksi kertaa. Ensin kello 13 vuoden 1776 suomennos ja  kello 16 vuoden 1938 suomennos

Kamjossa on pienoisnäyttely ”Talvi”. Esillä on talvisia valokuvia sekä talveen liittyviä esineitä museon kokoelmista.


Kamjon joulupuodista voi ostaa perinteisiä joululahjoja ja –tuliaisia. Myynnissä on karamellitruutteja, käsitöitä, pyykkisaippuaa, ryynejä ja jauhoja sekä paljon muuta.
Puodista saa myös                                                                                                                           

kynttilöitä... 

 

puuautoja....

 museon muistipelin
sekä kotiseutumuseon rakennusten pienoismalleja.

Lauri Nautelan museossa on myös toimintaa.
Auditoriossa on esillä lietolaisen Esko Setälän valokuvakokoelma digitaalisena diaesityksenä. Esko Setälän valokuvakokoelma sisältää pääosin 1900-luvun alkupuolella Liedossa valokuvattuja maisema- ja rakennuskuvia.
Näyttelyissä on esillä Jatkosodan valokuvia, Kivikauden pyyntimiehen jäljillä ja Elävä joki
Kahviossa on myynnissä kahvin ja piirakan lisäksi ohrankryynipuuroa ja väskynäsoppaa.

Koskikirkko alkaa illalla kello  17.  Koskikirkkoon osallistujat voivat ottaa oman lyhdyn mukaan. Puhujana on kappalainen Pauliina Uhinki-Suominen Liedon seurakunnasta. Tilaisuudessa lauletaan myös kauneimpia joululauluja. Koskikirkko järjestetään yhteistyössä Liedon seurakunnan kanssa.

Joulutapahtumaan näyttelyineen on vapaa pääsy.
Tervetuloa



Tekstin kirjoitti: tutkija

Nautelankosken museo

Vko 51: Joulun aikaa

Jokainen joulu rakentuu aina
edellisten joulujen muistoille.


Rauhallista joulua!


toivoo Nautelankosken museo

Vko 49: Koskikirkko

Nautelankoskella on järjestetty koskikirkko joulukuun puolivälissä perjantai-iltana vuodesta 2003 lähtien.



Koskikirkko on lyhdyin valaistu jouluinen hartaushetki Nautelankosken museon pihapiirissä, kosken läheisyydessä.

Koskikirkko järjestetään yhteistyönä. Hartauden pitäjä tulee Liedon seurakunnasta, Liedon Asemanseudun omakotiyhdistys ry. hoitaa liikenteenohjauksen ja suurin osa koskikirkossa käytettävistä lyhdyistä on yhdistyksen omia. Nautelankosken museo huolehtii tapahtuman tiedottamisesta sekä käytännön järjestelyistä ennen ja jälkeen tilaisuuden.

Ensimmäisissä koskikirkoissa käytettiin valaistukseen ja tunnelman luomiseen sekä ulkotulia että myrskylyhtyjä. Nyt jo monen vuoden ajan on käytetty pelkästään myrskylyhtyjä. Ne ovat turvallisempia, helpompia sytyttää ja sammuttaa ja palavat paremmin tuulisella säällä.






Koskikirkon lyhdyt sytytettiin hyvissä ajoin ja vietiin niitylle rajaamaan aluetta, josta oli aiemmin päivällä luotu lumet hartauden pitämistä varten. Hartauspaikalla
johtavan polun varrella laitettiin myös lyhtyjä. Hartauteen voi jokainen osallistuja ottaa oman lyhdyn mukaansa.

 

Koskikirkkoon kokoonnutaan museon pihalle, josta siirrytään yhdessä papin johdattelemana hartauspaikalle. Hartauden puhujana oli tänä vuonna kirkkoherra Esko Laine.


Koskikirkossa laulettiin tuttuja Kauneimpia joululauluja: Joulupuu on rakennettu, Arkihuolesi kaikki heitä, Sylvian joululaulu sekä Maa on niin kaunis.

Tänä vuonna koskikirkkoa vietettiin pakkasessa, puhtaan hangen ympäröimänä. Tähdet loistivat yläpuolella ja taustalla kohisi vaimeasti Nautelankoski.
Samaa tunnelmaa ei voi kokea missään muualla.


 

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi