Vko 52/2017: Oikeus oppia – vapaus valita

Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistaneen vuoden aikana Liedon kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi, Liedon kirjasto, Lieto-Opisto ja Liedon museo järjestivät yhdessä lietolaisesta sivistyshistoriasta kertovan tapahtumasarjan Oikeus oppia – vapaus valita. Yksittäisten tapahtumien toteutuksessa oli mukana useita lietolaisia toimijoita. Sarjassa oli kahdeksan tapahtumaa, ja ne järjestettiin eri puolilla Lietoa kouluissa. Tapahtumasarja lähti liikkeelle Härkätieltä ja eteni kansanopetuksen alkumetreiltä kohti nykyaikaista valinnan vapautta ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen.

 

Tammikuussa Tarvasjoen koululla kuultiin kunnallisneuvos Juhani Tynjälän luento Ikiaikainen Härkätie. 

Luennon jälkeen runsas kuulijakunta sai nauttia Sakari Tapanin nokkahuilun soitosta.

 

Maaliskuu aloitettiin Jokilaakson koululla Liedon kirkonkulmalla viettämällä vanhanajan kinkereitä. 

Samalla päästiin tutustumaan kirjaston varaston kätköistä poimittuihin kirjoihin.

 

Huhtikuussa kokoonnuttiin Littoisten kouluun, jossa kuultiin niin Verkatehtaan patruunan perustamasta koulusta kuin Littoisten ensimmäisestä kansakoulusta. Historia-alustuksen lisäksi nähtiin koululaisten esittämä näytelmä tehtaanmäen koulupäivästä sekä kuultiin muisteluita koulunkäynnistä Littoisissa.

Toukokuussa Saukonojan koulu vietti 90-vuotisjuhlaansa. Juhlan yhteyteen oli rakennettu näyttely, jossa oli esillä muun muassa koulukäsitöitä, opetustauluja sekä valokuvia. Juhlassa julkistettiin myös Saukonojan koulun historiikki.

Kesäkuussa oli vuorossa vanhat pihaleikit ja leikkilorut. 

Yliskulman koulun pihalla leikittiin nurkkanattaa ja pikipataa, hypittiin ruutua, heitettiin kolikoita, pelattiin tönttörönttöntöötä sekä juostiin hippaa puiden välissä.

Syyskuussa Pahkamäen koulussa Liedon Asemanseudulla aiheena oli kouluateriatoiminta ja terveydenhoito kansakoulussa. Ilkka Virran esitelmän jälkeen kuultiin sekä paikalle saapuneiden muistelijoiden että yleisön edustajien muisteluita Pahkamäen koulusta.

Loukinaisten koulussa lokakuussa lähdettiin yhdessä opintielle, eli aiheena oli kouluopetuksen tasa-arvoistuminen oppivelvollisuuslain myötä. Kouluopetuksen alkuvaiheiden lisäksi kuultiin Loukinaisten koulun vaiheista. Alustusten jälkeen koulun entiset henkilökunnan jäsenet ja oppilaat kertoivat muistojaan Loukinaisten kouluun liittyen.

Tapahtumasarja päättyi Ilmaristen yhtenäiskouluun, jossa puhuttiin kokeiluperuskoulusta, Liedon lukion alkuajoista sekä kansalaisopistotoiminnan synnystä Liedossa. Myös nykypäivä mahtui iltaan mukaan: paikalla oli opiskelijoita Liedon lukiosta sekä Ilmaristen koulun oppilaita ja opettaja kertomassa kokemuksiaan tämänhetkisestä opiskelusta Liedossa.

Oikeus oppia -vapaus valita -tapahtumasarjaan liittyen Liedon museo on vuoden 2017 aikana kerännyt muistoja koulunkäynnistä ja lapsuudesta Liedossa. Vaikka juhlavuosi päättyykin, otetaan museossa edelleen vastaan lapsuuteen liittyvää materiaalia. Perinnekeruusta voi lukea tarkemmin museon nettisivuilta, jossa pääsee myös tutustumaan keruun myötä kertyneeseen aineistoon sekä tapahtumasarjan videoihin. Keruun satoa lisätään sivuille pikkuhiljaa.

Kun kirppu puree sinua -perinnekeruu

Keruun satoa

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Liedon museo

Viikko 13: Suursaaren valtaus

Jatkosota -luento

Museonjohtaja Leena Viskarin tervehdys

Keskiviikkona 28.3. museolle kokoontui kiinnostuneiden kuulijoiden joukko perehtymään Suursaaren valloitukseen konfliktiarkeologi FM Riku Kauhasen johdolla. Meneillään on Nautelankosken museon ja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston yhteinen luentosarja, jossa perehdytään valikoidusti jatkosodan tapahtumiin. Luennoilla käsitellään joitakin jatkosodan aikaisia tapahtumia sekä selvitetään lietolaisten osuutta tapahtumiin. Luennot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä sitä ajankohtaa, milloin tapahtumat käytiin 70 vuotta sitten. Tapahtuma on maksuton ja samalla pääsee tutustumaan museon näyttelyihin.


Suursaari

Suuraaren valloitus al

Suomenlahdella sijaitsevan Suursaaren valtaus oli ainoa suomalaisten jatkosodassa asemasodan aikana tekemä hyökkäystoimi. Luennoitsija Riku Kauhanen kävi läpi Suursaaren merkitystä strategisesti tärkeänä paikkana sodan kannalta, jotta ymmärrettäisiin, miksi vaikeaan operaatioon täytyi ryhtyä. Ilmasto-olot olivat äärimmäisen haastavat kovan tuulen ja pakkasen vuoksi. Jääalueilla partioinnista ei ollut kokemusta ja eteneminen jäällä päiväsaikaan oli vaarallista.

Valmistautumista hyökkäykseen

Kauhanen kertoi, että tärkeäksi saaren valtausta ajatellen muodostuivat joukkojen koulutus vallitseviin oloihin, alueella partiointi ja tiedustelu, liikkuminen yöllä sekä erittäin tarkan hyökkäyssuunnitelman teko, jossa viestiliikenteen toiminnan turvaaminen oli ensisijaisen tärkeää.

Kuinka Suursaarella e

Kauhanen selvitti joukkojen valmisteluja, hyökkäyssuunnitelmaa sekä suunnitelman toteutumista käytännön toimien eri vaiheissa. Operaation johtoon määrättiin kenraalimajuri A. Pajari, joka vaati lisäjoukkoja Kannakselta. Operaatio oli erittäin salainen, millä pyrittiin turvaamaan hyökkäyksen onnistuminen. Hyökkäys käynnistettiin yöllä 27.3.1942 ja saari oli lähes kokonaan vallattu 28.3.1942.

Yleisön mielenkiinto ei herpaantunut

Jälkipuheet

Kahvilan hengetär

Luennon jälkeen Riku Kauhanen sai vielä vastata lukuisiin kysymyksiin sekä tutustua paikallaolijoiden tuomiin vanhoihin kuviin. Aiheesta jatkettiin keskustelua museon kahvilan puolella marjapiirakan äärellä.

Jatkosuunnitelmia

Luentosarja jatkuu 25.4.2012 klo 18 - 19.30, jolloin aiheena on Evakkojen paluu Karjalaan vuonna 1942: Uudenkirkon, Kuolemajärven, Koiviston ja Johanneksen pitäjät.

Tekstin kirjoitti: museoapulainen
Nautelankosken museo