Pikkumuseon haasteet: kesäkuuta 2019

Olen ollut Liedon museossa tekemässä museologian perusopintoihin kuuluvaa kuukauden mittaista museoharjoittelua. Harjoitteluni aikana olen päässyt tutustumaan käytännössä kulissien takana tapahtuvaan museotyöhön ja samalla olen oppinut paljon uutta. Olen esimerkiksi vetänyt opastuksia, harjoitellut tiedottamista sekä luetteloinut esineitä.

Pääasiallisesti olen keskittynyt harjoittelussani Lauri Nautelan keräämien aasialaisten rahojen luettelointiin. Kolikoiden kanssa työskentely on ollut minulle mieluista, sillä olen kiinnostunut aasialaisista kulttuureista ja olen opiskellut pääaineeni kulttuurihistorian lisäksi esimerkiksi Itä-Aasian tutkimusta sekä kiinan kieltä. Koska suurin osa Lauri Nautelan keräämistä aasialaisista kolikoista on peräisin Kiinasta, on niiden luetteloiminen ollut minulle mahdollisuus hyödyntää Kiinan historian sekä kielen tuntemustani käytännössä.

Kolikoiden tunnistaminen ja luettelointi:

Rahakirjat auttavat kolikoiden tunnistamisessa.

Kiinalaisten kolikoiden tunnistaminen sekä luettelointi ei vaadi kiinan kielen taitoa, mutta kielen osaaminen helpottaa työtä huomattavasti. Kolikoiden kanssa työskentelyssä tärkeintä onkin, että niiden luetteloija kykenee kolikossa olevien merkkien avulla ajoittamaan rahan painovuoden mahdollisimman tarkasti. Painovuoden selvittäminen onnistuu tutkimalla merkeistä, kenen keisarin aikaan raha on painettu. Merkkien tunnistamiseen voi käyttää apuna esimerkiksi ilmaisia sanakirjaohjelmia (esim. Pleco), mihin käyttäjä voi piirtää näkemänsä merkit. Kolikoita voi tunnistaa myös erilaisten kuvia sisältävien rahakirjojen avulla.

Suurin osa luetteloimistani kolikoista on peräisin Qing-dynastian (1644-1911) ajoilta. Tämän aikakauden kolikot ovat usein pyöreitä ja niissä on kaksi puolta. Kolikon etupuolelle on painettu neljä merkkiä. Merkit luetaan järjestyksessä: ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Etupuolen merkit kertovat valuutan nimen, sekä vallalla olleen keisarin.

Kiinalaisten kolikoiden merkkien lukeminen.

乾隆通寶, Qianlong Tongbao.

Esimerkkikuvassa on keisari Qianlongin (hallintovuodet: 1735-1796) aikainen kolikko. Kolikossa on merkit 乾 Qian 隆 Long 通 Tong 寶 Bao, joista muodostuu teksti: Qianlong Tongbao. Kolikko on siis Qianlongin ajalta ja sitä kutsuttiin Tongbaoksi. Koska Qing-dynastia oli mantšujen perustama, on tämän aikakauden kolikoiden toisella puolella usein mantšun tai kiinankielisiä merkintöjä. Esimerkiksi kuvassa olevan kolikon takana on merkintä Boo Yün, missä Boo vastaa etuosan bao merkkiä tarkoittaen arvokasta/valuuttaa ja Yün kertoo kolikon olevan Yunnanin provinssissa painettu.

Kaikki kolikot kuvataan yksitellen.

Kun luetteloija on tunnistanut kolikon merkit ja ajoittanut sen painovuoden, kirjataan kolikon tiedot ensin ylös luettelointikirjaan.

Sitten kolikoiden tiedot siirretään luettelointiohjelmaan ja kolikoille luodaan saatetietolomakkeet.

Saatetietolomakkeeseen kirjataan ylös mahdollisimman tarkasti kolikon painovuosi, arvo, alkuperämaa sekä mitat. Lomakkeeseen kuvaillaan myös kolikossa olevat merkinnät ja siinä mahdollisesti näkyvät kulumisen merkit. Tietojen lisäämisen jälkeen kolikot kuvataan molemmin puolin ja kuvat liitetään lomakkeen yhteyteen. Kolikoiden määrän ollessa suuri jokaiselle kolikolle ei luoda omaa tietolomaketta, vaan yksi esimerkkikuva voi vastata samanlaisten kolikoiden kokonaisuutta.

Lauri Nautela säilytti rahoja muun muassa Koskenlaskija-rasioissa. Museoissa luetteloinnin yhteydessä kolikot sijoitetaan happovapaasta paperista valmistettuihin pusseihin. Rahakokoelma säilytetään pankkiholvissa.