perjantai 3. joulukuuta 2010

Vko 48: Selkokielikoulutus

 Turun museokeskus järjesti marraskuun alussa Turun linnassa koulutuspäivän selkokielestä museoiden työntekijöille. Kouluttajana oli Suomen todennäköisesti paras selkokieliasiantuntija, Pertti Rajala. Rajala on ollut tuomassa selkokieltä Suomeen jo 1980-luvun alussa, kehittänyt siitä asti selkokieltä ja sen käyttöä, työskennellyt selkokielikouluttajana sekä kirjoittanut useita kirjoja selkokielelle.


Selkokieli

”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea/ja tai ymmärtää yleiskieltä.”

Yleiskieltä helpompitajuisempaa selkokieltä tarvitsevat eri käyttäjäryhmät. Selkokielestä on hyötyä esimerkiksi monille kehitysvammaisille, dementikoille, henkilöille, joilla on lukivaikeuksia sekä suomea vieraana kielenä opiskeleville, kuten maahanmuuttajille. Haittaa selkokielen käytöstä ei ole kenellekään.


Selkokielen kirjoitusohjeita

Selkokielisen tekstin tulee olla looginen, järjestyksessä etenevä ja helposti avautuva. Tekstissä kannattaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä sanoja ja välttää pitkiä tai monimerkityksisiä ilmaisuja, kielikuvia sekä lyhenteitä. Konkreettisuus ja esimerkit helpottavat ymmärtämistä.

Kieliopillisesti lauseiden tulee olla selkeitä eli niissä tulisi välttää vaikeita verbi- ja sijamuotoja, passiivia sekä pitkiä määriteketjuja. Suora sanajärjestys on helpompi hahmottaa kuin lauseenvastikkeet. Tutut asiat kannattaa sijoittaa lauseen alkuun ja uudet loppuun.



Selkojulkaisun ulkoasu

Selkokielisyys ei koske ainoastaan tekstin sisältöä ja muotoa, vaan ulottuu tekstin ulkoasuun asti. Selkotekstissä käytetään hieman suurempaa kirjainkokoa kuin yleistekstissä. Rivit ovat tavallista lyhyempiä ja välit ilmavampia. Yhdelle riville pyritään sijoittamaan aina yksi ajatus.

 
Selkokielisessä tekstissä ei yleensä käytetä tavutusta ja teksti on ladottu oikeasta reunasta liehuvaksi. Kaikki turha karsitaan pois tavoitteena yksinkertainen mutta tyylikäs taitto. Värien ja kuvien käyttöön on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta niillä tuetaan tekstin sanomaa eikä vaikeuteta ymmärtämistä.


Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti