OH1NN - kutsun ja kuuntelen
Vuosi on
kulunut, ja radioamatöörit ovat palanneet Nautelankosken museolle
perinnepäivänään sunnuntaina 12.8.2012. Lauantaina valmisteluina suurta
päivää varten kolmen tunnin urakan jälkeen radioantenni kohosi museon ylle.
Antennin pystyttämisessä hyödynnettiin jälleen läheisiä korkeita koivuja,
joihin ammuttiin taljajousella tätä varten apuköydet. Sunnuntaina 13.8.
saatettiin aloittaa kello kymmenen aikaan.
En halua
toistella vanhoja tietoja uudestaan, joten suosituksena vuosi sitten vietettyyn
radioamatööritapahtumaan voi tutustua osoitteessa
 |
| Antenni kohoaa museon ylle ja lähettäminen sekä
vastaanottaminen voi alkaa! |
 |
| Taljajousi, jolla antennin pystyttämistä puihin avitettiin. |
Tänäkin vuonna aseman pystyttivät ja viestiliikenteestä huolehtivat Jouko Lehto, OH1NN ja Leo Pajuvirta, OH1FJ. Heitä kävi tervehtimässä museolla asti useampi radioamatööri ja perinneradiotoiminnasta kiinnostunut. Harvat tulivat vain piipahtamaan; monet seurasivat toimintaa tarkkaan ja jännityksellä.
 |
| Leo Pajuvirta sähköttää ja Jouko Lehto kertoo radioamatööritoiminnasta kiinnostuneille kuulijoille. |
Lehto piti yhteyttä ICOM 718 –radiolaitteella (teho 100 W) ja Pajuvirta sähkötti RF-301:llä. ”Yleinen kutsu, yleinen kutsu, tässä Oo Hoo Ykkönen Niilo Niilo, kutsun ja kuuntelen” yhteyspyyntöä esitettiin lähes puolen minuutin välein Icomilla taajuudella 36.85.00, ja aina silloin tällöin kollegat aaltojen toisesta päästä vastasivatkin. Kello 11:36 Suomen aikaa saatiin yhteys Ranuan kansallispuistoonkin.
Kirjoittajan tässä viljelemät slangisanat ovat peräisin Reino Janhusen, OH2HK, kirjasta Termipakki - kiinni, auki ja raollaan. Niiden tarkoitus on antaa tuttuuden tunnetta niille, jotka lukevat tätä blogikirjoitusta ammattimaisesta tai harrastuksellisesta kiinnostuksesta.
Yhteydenpitoa
 |
| ICOM 718 ja kirjanpitoa pidetyistä radioyhteyksistä. |
Samaan
aikaan kun toinen yritti saada radiollaan kiinni muita radioamatöörejä, kertoi
toinen uteliaalle yleisölle radioamatööritoiminnasta, radiolaitteista sekä
toiminnan historiasta.
 |
| Leo Pajuvirta kertoo radion toiminnasta. Hertsi ja megahertsi tulevat kuulijoille selviksi. |
Paikalla oli
myös luettavana runsaasti kirjoja, artikkeleita yms. sodan aikaisesta
viestitoiminnasta, legendaarisesta Kyynel-radiosta, kuuluisista radisteista ja
tietysti radioamatööritoiminnasta. Museoltakin jouti luettavaksi muutama
julkaisu ja sotaveteraaniprojektin yhteydessä saatu kuva ja asiakirja, sillä
lietolaisiahan palveli pääosin viestipuolella. Olipa Lauri Nautelakin
radioaliupseeri.
Samaan
aikaan varsinaisella aktiivipuolella kooleja yritettiin saada tiheään:
Ja lopulta onnistuttiinkin.
´Parkanon´ kanssa käytiin normaali, noin kaksi minuuttia
kestänyt yhteys. Näille annettiin tiedoksi, että kello 13 Suomen aikaa (10
zulua) OH1FJ tulisi sähkötysvuoroon.
Morsettamalla Suomen ääriin
Leo Pajuvirta ryhtyikin luvattuun zebra timeen vuorostaan titariksi:
Ja saatiinhan sieltä vastauskin:
Näiden savumerkkien antamisen ja vastaanottamisen seuraaminen oli lumoavaa,
vaikka en tietenkään osannut tunnistaa morseaakkosia, enkä tiennyt tai osannut
päätellä vastaavasta tahosta oikein mitään. Onneksi Leo aina välistä tulkitsi
ja sähkötyksen loputtua kertoi lyhyesti yhteydestä.
Kello
kolmen jälkeen iltapäivällä Suomen aikaa (UTC 12) kuului erikoisempaa
sähkötystä. Pajuvirta veikkasi, että taajuudella on keskustelukumppanina
morsettamassa sodanaikainen kyynelradio.
Amatööriksi kelpaamattomanakin tunnistin äänestä heti, että nyt oli
radioaalloilla jotakin hyvin erikoista. Oiva Kangasalalta piti meihin yhteyttä
vanhalla sotilasradiolla (teho 40 W), jonka merkkiä emme saaneet selville.
Purkaminen
Hieman ennen kello neljää alkoi radioaseman purkaminen. Plugit irrotettiin,
sertifikaatti otettiin talteen ikkunaa vasten nojaamasta sekä kaapelit ja muut
piuhat kerättiin kasaan ja siisteille kiepeille, laitteet laitettiin
huolellisesti niille tarkoitettuihin säilytyslaatikoihin ja tärkeimpänä
kaikista antenni otettiin hallitusti alas.
 |
| Piuhojen keräämistä kasaan. |
Kaikkea
kalustoa käsiteltiin huolella ja kunniotuksella, ja kaksihenkinen
radioamatööritiimimme sai antenninkin hallitusti ja taidolla alas.
 |
| Antenni on juuri otettu alas. |
Viimeinen
utelias ja allekirjoittanut saivat vielä Pajuvirralta lyhyen selonteon antennin
ominaisuuksista.
 |
| Leo Pajuvirta esittelee antennin toimintaa ja ominaisuuksia. |
Seiskakolmet hei hei! Eli päivän saldo purettuna ja seuraavaan kertaan.
Yhteensä
yhteyksiä saatiin päivän mittaan Icomilla 23 kappaletta ja RF-301:n
sähkötyksiin saatiin yhdeksän vastausta. Kaukaisimmat yhteydet olivat
Mikkelistä ja Pieksämäeltä, ulkomailta ei tällä kertaa kuulunut mitään, ei edes
saunamakkaroista. Kiinnostuneita kävijöitä museolle kertyi 45, jotka
vieraskirjaan tehtyä nimikirjoitusta vastaan saivat Radioamatööritoiminnan
esittelylehden.
QSL-kortteja
on luvassa kaikille callinsa tehneille. Valitettavasti tällä kertaa emme
saaneet museolle esille näytekorttia, mutta luotan radioamatöörikaksikkomme
herrasmiehen sanaan.
Jouko Lehto ja Leo Pajuvirta ovat seuraavan kerran radioaalloilla Turun päivänä 16.9.2012. Kuunnelkaa ja ottakaa yhteyttä!
Radioamatöörit
ovat tervetulleita taas vuoden päästä radioamatööripäivänä Nautelankosken
museolle - ja tietysti muutenkin ja muulloinkin! Meiltä ette saa ysiysejä.
Kuvat, teksti ja video: Riku Kauhanen
Lähteitä ja
luettavaa:
Janhunen,
Reino 2000. Termipakki. Kiinni, auki ja raollaan. Suomen radioamatööriliitto
ry.Jyväskylä
Esittelykierroksella tonttu kertoi myllyn toiminnasta ja tarinoita
myllyn tapahtumista yli 200 vuoden ajalta. Käyttipä tonttu vieraita myös
myllärin tuvan puolella.
