keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

VKO 28/2019: What do you do in a small museum?


Studying Tourism Technician program in Lisbon, Portugal (and with family in Finland), I was interested to have my internship in a Finnish museum and Nautelankoski museum was the first one to answer back.

The building is surrounded by nature and wildlife, old historical buildings and the Aura river rapids; this environment made the work days feel less chaotic.

The museum has exhibitions about different topics related to the important cultural history and biodiversity of the area. I wasn’t expecting such a diverse museum area in a rather small location and I was excited to learn about it all and contribute as best as I could.


The passionate full-time and part-time workers, interns and volunteers from all ages and backgrounds were all friendly, extremely hard working and treated me with respect, kindness, patience and like an equal.

 I was given differents tasks and jobs throughout my time here, as they were needed. One of my main tasks was cataloguing: a process that happens between receiving an item donation from eager residents of Lieto and the item being used in an exhibition. It includes photographing, researching, measuring, scanning, identifying the item (painting, writing, sewing) and storing. I was impressed with the museum’s organization and meticulous methods used.
 
I also photographed the museum, its surroundings and main events to use in social media promotion; packaged candy, baked pies and made coffee for the museum’s café and shop and guided groups in an ancient techniques lesson of rope making (the exchange was rather amusing with children because of the English/Finnish barrier), among other activities and tasks. Doing these, I’ve improved my language skills, learned about the work and steps to build an exhibition and create activities for the visitors.

After the three months, I appreciate museum’s workers job more because I hadn’t realize how arduous it is and how important it is to keep cultural history and traditions alive. The workers always made me feel like my position was important and useful.

I leave very happy and thankful to have gotten to know the people here, the methods and knowledge I was taught and for the various experiences I had.


Written by: Museum intern

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Vko 26/2019: Lauri Nautelan keräämien kolikoiden luettelointia


Olen ollut Liedon museossa tekemässä museologian perusopintoihin kuuluvaa kuukauden mittaista museoharjoittelua. Harjoitteluni aikana olen päässyt tutustumaan käytännössä kulissien takana tapahtuvaan museotyöhön ja samalla olen oppinut paljon uutta. Olen esimerkiksi vetänyt opastuksia, harjoitellut tiedottamista sekä luetteloinut esineitä.

Pääasiallisesti olen keskittynyt harjoittelussani Lauri Nautelan keräämien aasialaisten rahojen luettelointiin. Kolikoiden kanssa työskentely on ollut minulle mieluista, sillä olen kiinnostunut aasialaisista kulttuureista ja olen opiskellut pääaineeni kulttuurihistorian lisäksi esimerkiksi Itä-Aasian tutkimusta sekä kiinan kieltä. Koska suurin osa Lauri Nautelan keräämistä aasialaisista kolikoista on peräisin Kiinasta, on niiden luetteloiminen ollut minulle mahdollisuus hyödyntää Kiinan historian sekä kielen tuntemustani käytännössä.

Kolikoiden tunnistaminen ja luettelointi:

Rahakirjat auttavat kolikoiden tunnistamisessa.

Kiinalaisten kolikoiden tunnistaminen sekä luettelointi ei vaadi kiinan kielen taitoa, mutta kielen osaaminen helpottaa työtä huomattavasti. Kolikoiden kanssa työskentelyssä tärkeintä onkin, että niiden luetteloija kykenee kolikossa olevien merkkien avulla ajoittamaan rahan painovuoden mahdollisimman tarkasti. Painovuoden selvittäminen onnistuu tutkimalla merkeistä, kenen keisarin aikaan raha on painettu. Merkkien tunnistamiseen voi käyttää apuna esimerkiksi ilmaisia sanakirjaohjelmia (esim. Pleco), mihin käyttäjä voi piirtää näkemänsä merkit. Kolikoita voi tunnistaa myös erilaisten kuvia sisältävien rahakirjojen avulla.

Suurin osa luetteloimistani kolikoista on peräisin Qing-dynastian (1644-1911) ajoilta. Tämän aikakauden kolikot ovat usein pyöreitä ja niissä on kaksi puolta. Kolikon etupuolelle on painettu neljä merkkiä. Merkit luetaan järjestyksessä: ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Etupuolen merkit kertovat valuutan nimen, sekä vallalla olleen keisarin.

Kiinalaisten kolikoiden merkkien lukeminen.

寶, Qianlong Tongbao.










Esimerkkikuvassa on keisari Qianlongin (hallintovuodet: 1735-1796) aikainen kolikko. Kolikossa on merkit  Qian Long Tong Bao, joista muodostuu teksti: Qianlong Tongbao. Kolikko on siis Qianlongin ajalta ja sitä kutsuttiin Tongbaoksi. Koska Qing-dynastia oli mantšujen perustama, on tämän aikakauden kolikoiden toisella puolella usein mantšun tai kiinankielisiä merkintöjä. Esimerkiksi kuvassa olevan kolikon takana on merkintä Boo Yün, missä Boo vastaa etuosan bao merkkiä tarkoittaen arvokasta/valuuttaa ja Yün kertoo kolikon olevan Yunnanin provinssissa painettu.


Kaikki kolikot kuvataan yksitellen.
Kun luetteloija on tunnistanut kolikon merkit ja ajoittanut sen painovuoden, kirjataan kolikon tiedot ensin ylös luettelointikirjaan. 
Sitten kolikoiden tiedot siirretään luettelointiohjelmaan ja kolikoille luodaan saatetietolomakkeet.

Saatetietolomakkeeseen kirjataan ylös mahdollisimman tarkasti kolikon painovuosi, arvo, alkuperämaa sekä mitat. Lomakkeeseen kuvaillaan myös kolikossa olevat merkinnät ja siinä mahdollisesti näkyvät kulumisen merkit. Tietojen lisäämisen jälkeen kolikot kuvataan molemmin puolin ja kuvat liitetään lomakkeen yhteyteen. Kolikoiden määrän ollessa suuri jokaiselle kolikolle ei luoda omaa tietolomaketta, vaan yksi esimerkkikuva voi vastata samanlaisten kolikoiden kokonaisuutta.


Lauri Nautela säilytti rahoja muun muassa Koskenlaskija-rasioissa. Museoissa luetteloinnin yhteydessä kolikot sijoitetaan happovapaasta paperista valmistettuihin pusseihin. Rahakokoelma säilytetään pankkiholvissa.


Kolikoiden luettelointi on vaativaa sekä tarkkaa työtä, mutta harjoitteluni aikana pystyin luetteloimaan noin 6000 kolikkoa. Olen siitä hyvin ylpeä.





Kiinnostuitko? Lue lisää: 


Tekstin kirjoitti: museoharjoittelija
Liedon museo

perjantai 29. joulukuuta 2017

Vko 52/2017: Oikeus oppia – vapaus valita


Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistaneen vuoden aikana Liedon kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi, Liedon kirjasto, Lieto-Opisto ja Liedon museo järjestivät yhdessä lietolaisesta sivistyshistoriasta kertovan tapahtumasarjan Oikeus oppia – vapaus valita. Yksittäisten tapahtumien toteutuksessa oli mukana useita lietolaisia toimijoita. Sarjassa oli kahdeksan tapahtumaa, ja ne järjestettiin eri puolilla Lietoa kouluissa. Tapahtumasarja lähti liikkeelle Härkätieltä ja eteni kansanopetuksen alkumetreiltä kohti nykyaikaista valinnan vapautta ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen.
 
Tammikuussa Tarvasjoen koululla kuultiin kunnallisneuvos Juhani Tynjälän luento Ikiaikainen Härkätie. 
Luennon jälkeen runsas kuulijakunta sai nauttia Sakari Tapanin nokkahuilun soitosta.







 
Maaliskuu aloitettiin Jokilaakson koululla Liedon kirkonkulmalla viettämällä vanhanajan kinkereitä. 
Samalla päästiin tutustumaan kirjaston varaston kätköistä poimittuihin kirjoihin.



 
Huhtikuussa kokoonnuttiin Littoisten kouluun, jossa kuultiin niin Verkatehtaan patruunan perustamasta koulusta kuin Littoisten ensimmäisestä kansakoulusta. Historia-alustuksen lisäksi nähtiin koululaisten esittämä näytelmä tehtaanmäen koulupäivästä sekä kuultiin muisteluita koulunkäynnistä Littoisissa.









Toukokuussa Saukonojan koulu vietti 90-vuotisjuhlaansa. Juhlan yhteyteen oli rakennettu näyttely, jossa oli esillä muun muassa koulukäsitöitä, opetustauluja sekä valokuvia. Juhlassa julkistettiin myös Saukonojan koulun historiikki.




Kesäkuussa oli vuorossa vanhat pihaleikit ja leikkilorut. 
Yliskulman koulun pihalla leikittiin nurkkanattaa ja pikipataa, hypittiin ruutua, heitettiin kolikoita, pelattiin tönttörönttöntöötä sekä juostiin hippaa puiden välissä.








Syyskuussa Pahkamäen koulussa Liedon Asemanseudulla aiheena oli kouluateriatoiminta ja terveydenhoito kansakoulussa. Ilkka Virran esitelmän jälkeen kuultiin sekä paikalle saapuneiden muistelijoiden että yleisön edustajien muisteluita Pahkamäen koulusta.


Loukinaisten koulussa lokakuussa lähdettiin yhdessä opintielle, eli aiheena oli kouluopetuksen tasa-arvoistuminen oppivelvollisuuslain myötä. Kouluopetuksen alkuvaiheiden lisäksi kuultiin Loukinaisten koulun vaiheista. Alustusten jälkeen koulun entiset henkilökunnan jäsenet ja oppilaat kertoivat muistojaan Loukinaisten kouluun liittyen.







Tapahtumasarja päättyi Ilmaristen yhtenäiskouluun, jossa puhuttiin kokeiluperuskoulusta, Liedon lukion alkuajoista sekä kansalaisopistotoiminnan synnystä Liedossa. Myös nykypäivä mahtui iltaan mukaan: paikalla oli opiskelijoita Liedon lukiosta sekä Ilmaristen koulun oppilaita ja opettaja kertomassa kokemuksiaan tämänhetkisestä opiskelusta Liedossa.


Oikeus oppia -vapaus valita -tapahtumasarjaan liittyen Liedon museo on vuoden 2017 aikana kerännyt muistoja koulunkäynnistä ja lapsuudesta Liedossa. Vaikka juhlavuosi päättyykin, otetaan museossa edelleen vastaan lapsuuteen liittyvää materiaalia. Perinnekeruusta voi lukea tarkemmin museon nettisivuilta, jossa pääsee myös tutustumaan keruun myötä kertyneeseen aineistoon sekä tapahtumasarjan videoihin. Keruun satoa lisätään sivuille pikkuhiljaa.




Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi