Viikko 33: Radioamatööripäivä Nautelankosken museossa

Nautelankosken museossa vietettiin sunnuntaina radioamatööripäivää. Radioamatööriharrastuksen ideana on oman radiolähettimen avulla pitää yhteyttä muihin alan harrastajiin. Pelkästään Suomessa harrastajia on yli 5000. Maailmanlaajuisesti radioamatöörejä on noin kolme miljoonaa, joten myös kansainvälinen yhteydenpito on mahdollista ja varsin suosittua. Yhteyttä toisiin radioamatööreihin voi pitää puhuen, sähköttämällä, digitaalisesti, TV-kuvia vaihtamalla tai satelliitin avulla. Radioamatööritutkinnon suorittamalla on mahdollisuus Viestintäviraston luvalla pitää hallussa ja käyttää radioamatööriasemaan kuuluvia lähetinlaitteita.

VRFKC-radio mallia 1945

Museolle asemaa perustamaan saapuivat radioamatöörit Jouko Lehto ja Leo Pajuvirta. Asemaa rakentaessa huomio kiinnittyy ensin antenniin, joka on saatava paikalleen ja viritettävä kuntoon. Nautelankoskelle antenni viritettiin niin, että samalla antennilla pystyi pitämään yhteyksiä sekä sähkötyksellä että puheella. Antennin paikalleen laitto vaati viestimistaitojen lisäksi myös tarkkuutta, sillä antenni ammuttiin jousen avulla puuhun. Antennien laittoa esiteltiin myös päivän mittaa toiminnasta kiinnostuneille. Radioasemaan antennin lisäksi kuului VRFKC-radio mallia 1945, joka on rakennettu Turussa ASA radio oy:n tehtaalla sota-aikana sekä uusi Japanissa rakennettu radio ICOM 718. 

Suomen radioamatöörit ovat ottaneet perintö- ja suojelukohteekseen viime sodissa käytetyt sotilasradiot ja muut viestilaitteet. Nykyään yhä harvempi radioamatööri osaa sähköttää vaatimuksen poistuttua tutkintovaatimuksista, mutta sodassa sähköttäminen oli olennainen osa sotilasradioviestitystä.  Myös Nautelankosken museon mesenaatti Lauri Nautela palveli sodassa ilmatorjunnassa ja hoiti viestiliikennettä sähköttämällä.  Radioamatöörien ylläpitämä taito vanhoista tekniikoista ja laitteista mahdollistaa tiedon ja taidon säilymisen tulevillekin sukupolville. 

Amatöörejä Nautelankoskelle seuraamaan tulleiden kiinnostuneiden joukossa oli myös ammattisähköttäjiä sekä puolustusvoimissa palvelleita sähköttäjiä ja sota-aikana viestimiehinä toimineita veteraaneja. Aamulla kymmeneltä avattu asema aloitti yhteydenoton parillisilla tunneilla puheella, parittomat tunnit taas aloitettiin sähköttämällä. Asema olikin äänessä lähes ilta kuuteen asti ja radioyhteyksiä kertyi tältä ajalta 134, joista sähkötyksellä 35. Radioyhteyksien lomassa Pajuvirta ja Lehto vastailivat yleisön kysymyksiin ja esittelivät osalle varsin tuntemattomia radiolaitteitaan.

Tekstin kirjoitti: museologian harjoittelija