Hapankaalista monelle mieleen tulee Saksan perinneruoka, mutta se on tärkeä osa myös karjalaista ruokakulttuuria Kannaksella ja Raja-Karjalassa. Karjalassa ruoka-ainesten hapattaminen oli yksi ruoansäilömistapa kuivattamisen ja suolaamisen rinnalla. Hapankaalin lisäksi muita hapanruokia olivat esimerkiksi hapanlohko, hapanvelli ja hapatettu kaurakiisseli. Hapankaali on maitohappokäymisensä ansiosta varsin terveellistä vatsalle. Se myös sisältää paljon C-vitamiinia, sillä ruoka-ainesten hapattaminen ei kuumentamisen tavoin poista vitamiineja. Hapankaalia voi myös pakastaa ja sen usein annettiinkin talvella jäätyä, jolloin se säilyi pidempään.
Hapankaalia valmistetaan yksinkertaisista ruoka-aineista. Maitohappokäymisen ansiosta hapankaali on hyvin säilyvää ja se myös antaa sille tunnusomaisen happaman maun. Hapankaalin valmistamiseen ei tarvita kuin kaalia ja suolaa. Maun mukaan joukkoon voi lisätä esimerkiksi valkosipulia, porkkanaa, omenaa tai katajanmarjoja. Valkosipuli auttaa käymisprosessissa, mutta tuo samalla myös makua. Porkkana puolestaan tuo ruokaan mukanaan väriä.
Karjalaseuran jäsenet olivat tuoneet mukanaan valmista hapankaalia maisteltavaksi samalla, kun he näyttivät miten uutta valmistetaan. Alkuun kaalista poistetaan sen puumainen kanta, jonka jälkeen kaalin lehdet leikataan tasaiseksi silpuksi. Kaalisilppu ladotaan käymisastiaan, kun silpun joukkoon on siroteltu merisuolaa ja halutessa mausteita. Kun suolamäärä vaikuttaa hyvältä (kuulemma maistamalla se selviää), asetetaan kaalisilpun päälle puukansi ja paino. Paineen vaikutuksesta alkaa kaalista irrottaa nesteitä ja käymisprosessi alkaa. Kaalin annetaan käydä huoneenlämmössä pari päivää, ja kun maitohappokäyminen on riittävää, siirretään kaali kylmään.
Tieto hapankaalin valmistuksesta oli saavuttanut asiasta kiinnostuneet ja paikalle saapuikin paljon uteliaita neuvoja kyselemään ja hapankaalia maistelemaan.
Tekstin kirjoitti: museologian harjoittelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti