Suoritin viime syksynä arkeologian valinnaisten opintojen Kulttuurimaiseman perusteet ja maisemanhoito -osuuden kirjoittamalla esseen otsikolla ”Liedon Kukkarkosken muinaisjäännösalueen kulttuurimaiseman kehitys kivikaudelta nykyaikaan”. Tämä blogikirjoitus on lyhennelmä ja muunnelma tuosta kahdeksan sivun esseestä. Kukkarkosken muinaisjäännösalue sijaitsee Nautelankosken luonto-, kulttuuri- ja virkistysalueella, joten tarkasteltaessa Kukkarkosken kulttuurimaisemaa on syytä ottaa tarkasteluun mukaan koko Nautelankosken alue.
Nautelankosken maisema on ollut kulttuurimaisema jo kivikaudella
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Nautelankosken alueelle jo kivikaudella, kampakeraamisena aikana (noin 4300–3500 eKr). Tuolloin alueella ei vielä ollut Aurajokea, vaan nykyinen joki oli merenlahti. Tuon merenlahden pohjukassa oli pieni saari, jonka suojaisuus, meren läheisyys sekä sileä ja kuiva hiekkaranta täyttivät kampakeraamikkojen kaikki vaatimukset. Nykymaisemassa Kukkarkoski I -niminen kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue erottuu maastossa kumpareena. Kampakeraamikot eivät vielä jättäneet Nautelankosken alueen luontoon kovinkaan paljon jälkiä, mutta muistona merenranta-ajasta kasvaa alueella yhä joitakin saaristoketojen kasveja.
Nuorakeraamisella kulttuurilla oli maisemaan jo aktiivisempi suhde kuin kampakeraamisella. Nautelankoskella nuorakeraamikot tulevat esille Kukkarkoski I:n kalmistossa, jonka haudoista yksi on nuorakeraaminen. Alueella ei ole havaittavissa erityisesti nuorakeraamisen kulttuurin maisemaan jättämiä jälkiä. Kukkarkoski I:n kivikauden kalmistosta ja asumuksista on mahdollisesti ollut aiemmin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä, jotka ovat hävinneet jo hyvin aikaisin alkaneen voimakkaan maankäytön (peltoviljelyn) myötä.
Oikeassa reunassa Kukkarkoski I, kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto. Kivikauden aikainen saari erottuu nykymaastossa kohoumana. |
Kivikautta myöhäisemmät ihmistoiminnan jäljet Nautelankosken alueella
Kivikautta myöhäisempi asutus ja ihmisen toiminta näkyvät hyvin Nautelankosken nykymaisemassa. Lauri Nautelan museon takana on rautakautisia kuppikiviä, ja luontoalueella kasvavat yhä rautakautisten muinaislinnojen läheisyydestä tavatut lääkeyrttikasvit vuohenputki, pujo ja keltamo. Myös sikoangervo ja syylälinnunherne ovat ilmaantuneet alueelle todennäköisesti rautakaudella, jolloin niiden mukuloita käytettiin ravinnoksi. Keskiajalla Suomen asutuksen piiriin kotiutuneita Nautelankosken luontoalueella kasvavia kasveja ovat nurmilaukka, litteänurmikka, mäkiarho ja hakarasara. Nautelankosken aluetta ympäröivät pellot on raivattu todennäköisesti jo varhain historiallisella ajalla, ja alue on kuulunut jo varhain syntyneeseen historialliseen Nautelan kylään.
Viime vuosisatojen ihmistoiminta näkyy maisemassa muutama sata vuotta sitten rakennettuna vesimyllynä ja myllärin sahan raunioina. Vesimylly on alueen vanhoista rakennuksista ainut alkuperäisellä paikallaan sijaitseva säilynyt rakennus.
Kotiseutumuseorakennus ja sauna on sijoitettu alueen alkuperäisten, purettujen rakennusten paikoille nykyaikana. Muutama vuosikymmen sitten alueelle tuotu 1700–1800-luvuilla rakennettu kotiseutumuseorakennus on sijoitettu puretun myllärintuvan paikalle. Läheisen Pahkamäen koulun 1900-luvun alussa rakennettu saunakeittola on tuotu myllärin vanhan saunan paikalle jokitörmälle muutama vuosi sitten. Myös aitta ja keinu on tuotu alueelle muualta.
Nautelankosken alueen uusin rakennus Lauri Nautelan museo on rakennettu vuonna 2000, ja se sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Sen täytyy nimenomaan edustaa oman aikansa arkkitehtuuria ja erottua vanhemmista rakennuksista, jotta myös tulevaisuudessa hahmotetaan helposti, mikä rakennus on aidosti miltäkin aikakaudelta. Lauri Nautelan museo ei siis riko Nautelankosken kulttuurimaisemaa, vaan on oman aikansa anti siihen, miten ihmiset ovat muokanneet Nautelankosken maisemaa siitä lähtien kun ovat sinne asettuneet.
Lauri Nautelan museon rakennus on Nautelankosken kulttuurimaiseman tuoreimpia ihmisen toiminnasta kertovia jälkiä. |
Nautelankosken alueen aikatasot
Nautelankosken alueen nykymaisema sisältää useita aikatasoja kivikaudesta nykyaikaan, koska alue sijaitsee vanhan kulttuurimaiseman keskellä vesireitin varrella ja alueella on ollut ympärivuotista asutusta jo pitkään.
Nautelankosken kaikki aikatasot kietoutuvat maisemassa yhteen. Alueen maiseman eri aikatasojen perustekijät muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden, joten maisemaa pidetään kauniina. Sitä pidetään monivivahteisena, koska se koostuu hyvin monista eri osista. Nautelankosken maiseman pitkä historia ja tietoisuus maiseman pitkästä ajallisesta ulottuvuudesta antavat maisemalle tavallista syvällisemmän merkityksen. Tämä taas vaikuttaa osaltaan siihen, että maisema on viehättävä.
Tekstin kirjoitti: museoavustaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti