Vko 14: Kirjojen luettelointi

Nautelankosken museon kirjat

Nautelankosken museolla on kaksi kirjakokoelmaa, käsikirjasto ja vanhat kirjat. Jokainen kirja kuuluu jompaankumpaan kokoelmaan riippumatta siitä, kuka kirjan lahjoittaja on tai onko se museon oma osto. Vanhojen kirjojen kokoelmaan kuuluvat kirjat, joihin ei saa turhaan koskea. Nyrkkisääntönä on, että ennen vuotta 1917 painetut kirjat kuuluvat vanhojen kirjojen kokoelmaan, mutta tästä on poikkeuksia. Esimerkiksi jos kirja on itsenäisyyden aikana painettu mutta hyvin huonokuntoinen tai muuten erityisen arvokas, se kuuluu vanhojen kirjojen kokoelmaan.

Osa kirjoista on esillä Lauri Nautelan museossa vierailijoiden selailtavana.

Museon kirjat on siis joko saatu lahjoituksina tai ostettu. Suurin osa lahjoituksista (arviolta noin 8000 teosta) on saatu Lauri Nautelalta. Hänen lahjoittamansa kirjat käsittelevät esimerkiksi arkeologiaa, historiaa, uskontoa ja vieraita kulttuureja, mutta joukossa on myös kaunokirjallisuutta. Museolle ostetut kirjat ovat lähinnä ammattikirjallisuutta.



Kirjoja odottamassa luettelointia.

Kirjojen luetteloinnin apuvälineitä

Kirjojen luetteloinnin apuvälineitä ovat Yleinen kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL), Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) ja kirjastotietokannat (esim. Vaski). Kirjastojen tietokannat, YKL ja YSA auttavat erityisesti kirjan asiasanojen ja luokan määrittämisessä, ja niistä voi olla apua monessa muussakin kohdassa. YKL on museolla myös monisteina ja YSA kirjana, mutta nettiversiot ovat nopeampia käyttää.

Kirjojen luettelointi sähköiseen tietokantaan

Kirjat luetteloidaan Doris32-luettelointitietokantaan kuten muutkin museon kokoelmat. Jokainen kirja saa juoksevan numeron. Kirjan numero ja muut tärkeimmät tiedot talletetaan Doriksen lisäksi myös pääkirjaan.



Kirjojen luetteloija työssään.

Doris-tietokantaan voi luetteloida joko avaamalla uuden saatetietopohjan tai kopioimalla jo luetteloidun kirjan saatetiedot ja muuttamalla ne uuden kirjan tietoja vastaaviksi. Kopioidessa on oltava tarkkana, että kopioi kuvattoman tiedoston, jotta uuden kirjan kuvaksi ei tule väärä kuva.

Osa Nautelankosken museon kirjoista on aiemmin luetteloitu paperisille luettelokorteille. Näiden kirjojen tiedot tarkistetaan luetteloitaessa kirjat Dorikseen. Paperiseen korttiin merkitään päivä, jolloin kirja on luetteloitu Dorikseen ja jos kirja on digitoitu, myös digitointipäivä merkitään. Jos kirjan tiedot muuttuvat niitä tarkistettaessa, on muutokset muistettava tehdä myös kirjan alkulehdelle ja luetteloitujen kirjojen pääkirjaan.



Luetteloidut kirjat laitetaan lopuksi luokkansa
mukaiselle paikalle kirjahyllyyn.

Doriksen saatetietoihin merkitään kirjan tekijä, teoksen nimi, alkuteos, asiasanat, huomautuksia, museon nimi, sarjan nimi, painopaikka, kääntäjä, ulkoasu, vakinainen sijoituspaikka, kokoelma, luetteloija, museon tunnus, aineistolaji, ISBN, julkaisukieli, luettelointipäivämäärä, väliaikainen sijoitus, luokka, painovuosi, kirjan numero, hankintapäivämäärä ja saantitiedot. Kaikista kirjoista ei voida merkitä kaikkia tietoja, mutta tiedot merkitään aina niin hyvin kuin on mahdollista. Luetteloitaessa kirjaa Dorikseen on oltava valppaana siltä varalta, että jossain kohtaa saatetietoja esiintyy kirjainyhdistelmä dig. ”Dig”-haulla pitäisi löytyä vain digitoituja kirjoja, joten kirja on kuvattava ennen kuin sen voi laittaa hyllyyn. Jokainen kirja kuvataan jossain vaiheessa, ja kirjan kuva lisätään kirjan saatetietojen yhteyteen.



Jos kirjan välissä on arkistomateriaalia kuten postikortteja, lehtileikkeitä tai valokuvia, niiden sijainti merkitään saatekortin huomautuksia-kohtaan. Irtonainen aineisto laitetaan taitettujen papereiden väliin, ja papereihin merkitään, minkä kirjan välistä aineisto on otettu. Arkistomateraali säilytetään myöhempää luettelointia varten.

Tekstin kirjoitti: museoavustaja

Nautelankosken museo