Vko 42: Oppimassa haastatteluista ja Liedon kirkon historiasta

Nautelankosken museon henkilökuntaa oli viime viikolla saamassa oppia muistitiedon keruusta ja tallentamisesta sekä Liedon kirkon historiasta.

Muistan vielä?

Turun museokeskus järjesti Muistan vielä? – Muistitiedon keruu ja tallentaminen –koulutuksen Turun linnassa. 

Koulutustilaisuudessa käsiteltiin kuuden esityksen avulla muistitiedon ominaislaatua, haastattelujen käytäntöjä ja käytännön esimerkkejä muistitiedon tallentamisesta ja käytöstä.

Päivän aluksi folkloristi, FT Anne Heimo Turun yliopistosta  kertoi muistitietotutkimuksesta, muistitiedosta ja muistelemisesta, muistitietoaineistolle tyypillisistä piirteistä sekä kokemuksen muokkautumisesta kertomukseksi ja kerronnan fuktioista. Esityksen lopussa Heimo käsitteli vielä tutkimusetiikkaa.

 

Tutkija Eeva Mikola Varsinais-Suomen maakuntamuseosta esitteli Paikallismuseoiden muistitietokeruuta, jossa haastatellaan museoiden omaa henkilökuntaa ja aktiiveja. Amanuenssi Susanna Hujala Turun museokeskuksesta kertoi taiteilijahaastatteluista ja myöskin museokeskuksessa työskentelevä tutkija Anneli Sorvoja Turun museokeskuksen työntekijöiden haastattelukäytännöistä. Loimaalaisista ahkerina kertojina –esityksessään FK Raija Kouri Loimaa-Seurasta valotti käytännön esimerkein muistitiedon keruuta ja hyödyntämistä oman mittavan haastattelijakokemuksensa perusteella.

 Liedon kirkon historia

FT, dosentti Markus Hiekkanen luennoi Liedon kirkossa aiheesta
Liedon kivikirkko – keskiaikainen temppeli ja sen vaiheita. 
Tilaisuus oli avoin yleisöluento.

Hiekkanen aloitti luentonsa rautakauden lopun tilanteesta Varsinais-Suomessa ja Liedossa. Hiekkasen mukaan seurakuntia alettiin perustaa jo 1200-luvun alkupuolella ja Liedon seurakunnan perustaminen kuuluu tähän organisoitumisen ensimmäiseen vaiheeseen. Seurakunta tarvitsi toimiakseen kokoontumispaikan, joten kirkot kuuluvat jo seurakuntien historian alkuvaiheisiin. 

Liedon seurakunnasta ensimmäiset varmat tiedot ovat vuodelta 1331, mutta Hiekkanen arvelee, että seurakuntatoimintaa oli jo sata vuotta aikaisemmin. Koska Liedon kirkko ei todistettavasti ole rakennettu 1300-luvulla, Hiekkanen uskoo, että kivikirkkoa on edeltänyt useampi puukirkko.

Väitöskirjassaan Suomen keskiaikaisista kivikirkoista (1994) Markus Hiekkanen tulkitsi, että Liedon kirkko olisi rakennettu noin vuoden 1500 tienoilla. Väitöskirjan julkaisemisen jälkeen pystyttiin teettämään dendrokronologinen ajoitus kirkosta otetuista hirsinäytteistä. Niiden perusteella Hiekkanen olettaa Liedon kirkon kuuluvan vuosien 1470–1480 aikana rakennettuihin kivikirkkoihin. Varmaa on, että kirkon rakentaminen on aikoinaan jäänyt kesken. Asehuoneessa on edelleen näkyvissä jäljet, joiden perusteella voidaan päätellä, että asehuone on aiottu holvata tiiliholvilla. Keskeneräisyydestä kertovat myös kirkon vaatimaton maalauskoristelu. Koristeellisimmat maalaukset holviruoteissa ja kuorin pilareissa edustavat barokkia ja ne on maalattu luultavasti 1660-luvulla.

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi