Alun perin myllyn voimanlähteenä olivat puiset vesirattaat. Niiden tilalle vaihdettiin turbiini 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Valurautaiset 60 hevosvoiman turbiinit olivat pienestä koostaan huolimatta hyvin tehokkaita, tehokkaampia kuin vesirattaat. Turbiini on myös vesirattaita kestävämpi ja sen käynti on tasainen veden vaihteluista huolimatta. Koskessa myllyn yläpuolella on kolme sulkuluukkua, joiden avulla säädellään veden tuloa turbiinisäiliöön. Joen vettä virtaa jääpadon aukosta myllykanavaan, mistä se voidaan ohjata turbiinisäiliön ja myllyn kautta takaisin jokeen. Toisinaan vettä joudutaan esimerkiksi rankkasateiden tai lumien sulamisen vuoksi juoksuttamaan myllyn ohi, jolloin vesi ohjataan kulkemaan suoraan takaisin koskeen.
Nykyään myllyn turbiinisäiliössä on kaksi turbiinia. Alkuperäisen kaltainen vaakaturbiini on yhdistetty myllyn valta-akseliin ja sen voimalla pyöritetään myllyn jauhinkiviä. Pystyturbiiniin on yhdistetty museolle sähköä tuottava generaattori, joka aiheuttaa joitakin siihen liittyviä työtehtäviä museon henkilökunnalle. Turbiinisäiliön veden pintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Runsaan veden aikana turbiinin siipiä avataan, jotta vesi kulkee säiliön läpi nopeammin ja generaattori tuottaa hyvin sähköä. Jos joessa on vähän vettä, huolehditaan, ettei veden pinta pääse laskemaan niin alas, että akselin vesivoidellut laakerit jäävät veden pinnan yläpuolelle. Sähkökatkojen jälkeen taas generaattori täytyy käydä käynnistämässä uudelleen.
Turbiinisäiliö ylhäältä päin katsottuna.
Näkymä turbiinisäiliöstä ylös kanavaa kohti. Turbiinisäiliön puhdistus ja huolto eivät sovi ahtaanpaikankammosta kärsiville.
Generaattori.
Myllyn alkuperäinen vaakaturbiini on nostettu myllyn viereen nähtäville. Samanlainen on turbiinisäiliössä.
Myllyn turbiinisäiliö tyhjennetään ja puhdistetaan sinne veden mukana joutuneesta roskasta kerran kesässä. Samalla huolletaan molemmat turbiinit sekä generaattori. Yleensä tämä tehdään heinäkuussa, kun joen vesi on laskenut eikä generaattoria kannata enää pitää käynnissä. Niin tänäkin vuonna.
Ennen turbiinisäiliön tyhjennystä generaattorin virta kytkettiin pois päältä. Seuraavaksi nostettiin myllykanavan ohijuoksutussulut ylös. Jääpadon alta tuleva vesi lähti virtaamaan myllyn ohi, jolloin turbiinisäiliöön johtavan kanavan edessä oleviin sulkuihin kohdistuva paine väheni. Kanava tyhjennettiin vedestä avaamalla myös pieni ohijuoksutusluukku turbiinisäiliön suuaukon vierestä. Tämän jälkeen turbiinisäiliöön johtava vesikanava suljettiin laskemalla sulut alas. Turbiinisäiliöön jäänyt vesi tyhjennettiin nostamalla pohjatulppa ylös.
Vesikanava turbiinisäiliön suulta sulkuja kohti nähtynä.
Jääpadon aukko.
Turbiinisäiliöön johtavan kanavan sulut on laskettu alas.
Veden mukana kanavaan ja turbiinisäiliöön kulkeutuu roskia, kasveja ja puutavaraa. Osa jää kiinni turbiinisäiliön suulla olevaan ritilään, osa pääsee ritilän raoista säiliöön asti. Turbiinisäiliön puhdistus aloitettiin puhdistamalla säiliön suulla oleva ritilä. Kun ritilä oli puhdistettu, nostettiin yksi ritilän luukku pois ja päästiin laskeutumaan itse säiliöön. Säiliön lattialta kerättiin roskat ja lattia harjattiin. Turbiinien rasvanipat harjattiin teräsharjalla, minkä jälkeen ne voideltiin erityisellä lämpöä kestävällä vesivaseliinilla. Myös turbiinin siivekkeet puhdistettiin ja tarkistettiin, että ne liikkuvat kunnolla. Lopuksi laitettiin pohjatulppa ja ritilät takaisin paikoilleen. Pohjatulppa laitettiin kiinni erityisen huolellisesti kahden miehen voimin, jotta se ei rikkoontuisi. Myös generaattorin rasvanipat voideltiin ja pystyturbiinin sekä generaattorin väliset kiilahihnat kiristettiin.
Ritilä puhdistettiin irrottamalla siihen jääneet roskat haravalla.
Rasvanippa.
Turbiinin rasvaus.Viimeiseksi suljettiin ohijuoksutusluukku turbiinisäiliön suun viereltä, avattiin turbiinisäiliön kanavaan johtava sulku ja suljettiin myllykanavan ohijuoksutussulut. Generaattoria ei kuitenkaan vielä käynnistetty uudelleen. Nyt odotellaan kunnon runsaita sateita ja joen veden pinnan nousua niin korkealle, että generaattoria kannattaisi jälleen pitää käynnissä. Näillä lämpöasteilla se ei tapahtune kovin pian.
Ja lopuksi, huoltohommissa olleen museon työmiehen sanoin, nyt ”turbiini käy kuin unelma”.
Tekstin kirjoittivat: museon kesätyöntekijä ja museomanuenssi
Nautelankosken museo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti