torstai 27. toukokuuta 2010

Vko 21: Kokoelmapolitiikkaa

Toukokuun viimeisellä viikolla keskityttiin kokoelmapolitiikkaan. Varsinais-Suomen museoiden kesken on laadittu yhteistä kokoelmapolitiikkaa jonkin aikaa. Nyt edessä on monta sivua tiukkaa tekstiä, joka vaatii vielä oikoluvun. Ensimmäinen yhteinen oikolukusessio pidettiin täällä Nautelankosken museossa.

Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa on mukana kahdeksan varsinaissuomalaista ammatillisesti hoidettua kulttuurihistoriallista museota eli Naantalin museo, Nautelankosken museo, Paimion museot, Pargas museer, Sagalunds museistiftelse, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Suomen maatalousmuseo Sarka ja Uudenkaupungin museo. Kaiken kaikkiaan mukana on 25 eri museoyksikköä.

Kokoelmapoliittiisen ohjelman tarkoitus on olla arkinen työkalu museoiden perustyössä eli kokoelmien hoidossa. Ohjelma perehdyttää museon työntekijät kokoelmienhoitotyön periaatteisiin ja antaa yhtenäisen kuvan kokoelmatyön prosesseista ja tavoitteista. Kokoelmapoliittinen ohjelma tekee näkyväksi sitä museotyön osaa, joka jää helposti piiloon museon ulkopulisilta tahoilta ja auttaa näin hahmottamaan museotyön kokonaisuutta.

Kokoelmapoliittista ohjelmaa tehdää yhdessä kahdeksan ammatillisen museon kesken, koska
museoiden yhteinen kokoelmapoliittinen ohjelma takaa paremmin sen, että aineellisen kulttuurin ja siihen liittyvien ilmiöiden tallentamisessa ei pääse syntymään sisällöllisiä aukkoja, vaan museoiden kokoelmat yhdessä Turun museokeskuksen ja ei-ammatillisten paikallismuseoiden kokoelmien kanssa antavat oikean ja mahdollisimman autenttisen kuvan varsinaissuomalaisesta perinteestä. Ohjelma auttaa myös suuntaamaan resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, hahmottamaan kunkin kokoelman ominaislaatua ja löytämään sen merkitykselliset piirteet.

Kokoelmapoliittisen ohjelman oikoluku on nyt aloitettu, seuraava kokoontuminen museoiden kesken on kesäkuussa. Jatkamma siitä, mihin tällä erää päästiin.


Pihalla




Perennamaa ja kasvimaa on saatu edustuskuntoon. Molemmista piirrettiin kartta (ja tällä kertaa merkittiin myös piirtämisaika...) ja varmuudeksi kartat digitoitiin saman tien, jotteivat alkuperäoiskappaleiden tieto pääse katoamaan. Kartan avulla on helppo seurata tulevina vuosina kasvien säilymistä ja leviämistä - ja myös kertoa museokävijöille, mikä se olikaan juuri sen kasvin nimi, josta kyseinen kävijä on kiinnostunut.

Koululaispäivien viimeinen ryhmä kävi luontopolulla. Sää ei suosinut yhtä paljon kuin viime viikolla, mutta ei sentään tullut vettä niskaan. Nyt keväällä vierailleilla koululaisilla on ensi vuonna tauko Nautelankoski-vierailuissa, mutta viidennellä luokalla he palaavat jälleen museoon. Silloin aiheena on esihistoria, kivikausi ja muinaistekniikka.


Piilukirves ja punamultaa

Jonkarin kamjon näyttelyn rakentaminen etenee. Tällä viikolla näyttelytilaan on kannettu esineitä ja aseteltu niitä paikoilleen. Myös teksteistä ja kuvista on melko lailla oikean kokoiset versiot seinillä kokonaisuuden hahmottumiseksi.



Jo aiemmin kamjoon rakennettu saunan kiukaan- ja muurinpohjan rekonstruktio (ks. Vko 17) sai seurakseen kaivauslöytöjä ja työkaluja. Nähtävillä on muun muassa höyliä, sahoja, talttoja, vara, krapu ja piilukirves. Ja niin vain tämä maaseudun perinteisestä rakentamisesta kertova näyttely sai kuin saikin nimen tällä viikolla.

Löytöjä saunan perustuksien kaivauksilta kesältä 2009.


Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi
Nautelankosken museo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti