Vko 21: Kokoelmapolitiikkaa

Toukokuun viimeisellä viikolla keskityttiin kokoelmapolitiikkaan. Varsinais-Suomen museoiden kesken on laadittu yhteistä kokoelmapolitiikkaa jonkin aikaa. Nyt edessä on monta sivua tiukkaa tekstiä, joka vaatii vielä oikoluvun. Ensimmäinen yhteinen oikolukusessio pidettiin täällä Nautelankosken museossa.

Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa on mukana kahdeksan varsinaissuomalaista ammatillisesti hoidettua kulttuurihistoriallista museota eli Naantalin museo, Nautelankosken museo, Paimion museot, Pargas museer, Sagalunds museistiftelse, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Suomen maatalousmuseo Sarka ja Uudenkaupungin museo. Kaiken kaikkiaan mukana on 25 eri museoyksikköä.

Kokoelmapoliittiisen ohjelman tarkoitus on olla arkinen työkalu museoiden perustyössä eli kokoelmien hoidossa. Ohjelma perehdyttää museon työntekijät kokoelmienhoitotyön periaatteisiin ja antaa yhtenäisen kuvan kokoelmatyön prosesseista ja tavoitteista. Kokoelmapoliittinen ohjelma tekee näkyväksi sitä museotyön osaa, joka jää helposti piiloon museon ulkopulisilta tahoilta ja auttaa näin hahmottamaan museotyön kokonaisuutta.

Kokoelmapoliittista ohjelmaa tehdää yhdessä kahdeksan ammatillisen museon kesken, koska

museoiden yhteinen kokoelmapoliittinen ohjelma takaa paremmin sen, että aineellisen kulttuurin ja siihen liittyvien ilmiöiden tallentamisessa ei pääse syntymään sisällöllisiä aukkoja, vaan museoiden kokoelmat yhdessä Turun museokeskuksen ja ei-ammatillisten paikallismuseoiden kokoelmien kanssa antavat oikean ja mahdollisimman autenttisen kuvan varsinaissuomalaisesta perinteestä. Ohjelma auttaa myös suuntaamaan resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, hahmottamaan kunkin kokoelman ominaislaatua ja löytämään sen merkitykselliset piirteet.

Kokoelmapoliittisen ohjelman oikoluku on nyt aloitettu, seuraava kokoontuminen museoiden kesken on kesäkuussa. Jatkamma siitä, mihin tällä erää päästiin.


Pihalla




Perennamaa ja kasvimaa on saatu edustuskuntoon. Molemmista piirrettiin kartta (ja tällä kertaa merkittiin myös piirtämisaika...) ja varmuudeksi kartat digitoitiin saman tien, jotteivat alkuperäoiskappaleiden tieto pääse katoamaan. Kartan avulla on helppo seurata tulevina vuosina kasvien säilymistä ja leviämistä - ja myös kertoa museokävijöille, mikä se olikaan juuri sen kasvin nimi, josta kyseinen kävijä on kiinnostunut.

Koululaispäivien viimeinen ryhmä kävi luontopolulla. Sää ei suosinut yhtä paljon kuin viime viikolla, mutta ei sentään tullut vettä niskaan. Nyt keväällä vierailleilla koululaisilla on ensi vuonna tauko Nautelankoski-vierailuissa, mutta viidennellä luokalla he palaavat jälleen museoon. Silloin aiheena on esihistoria, kivikausi ja muinaistekniikka.


Piilukirves ja punamultaa

Jonkarin kamjon näyttelyn rakentaminen etenee. Tällä viikolla näyttelytilaan on kannettu esineitä ja aseteltu niitä paikoilleen. Myös teksteistä ja kuvista on melko lailla oikean kokoiset versiot seinillä kokonaisuuden hahmottumiseksi.



Jo aiemmin kamjoon rakennettu saunan kiukaan- ja muurinpohjan rekonstruktio (ks. Vko 17) sai seurakseen kaivauslöytöjä ja työkaluja. Nähtävillä on muun muassa höyliä, sahoja, talttoja, vara, krapu ja piilukirves. Ja niin vain tämä maaseudun perinteisestä rakentamisesta kertova näyttely sai kuin saikin nimen tällä viikolla.

Löytöjä saunan perustuksien kaivauksilta kesältä 2009.


Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi
Nautelankosken museo

Viikko 20: Museoviikko

Tällä viikolla vietettiin Museoviikkoa, mutta sitä ennen palataan vielä viime viikon sunnuntaihin. Silloin Liedon seurakunta piti sanajumalanpalveluksen – pihakirkon – Nautelankosken museon pihapiirissä. Murphyn lain mukaan museon kameran akut sanoivat itsensä irti juuri ennen jumalanpalvelusta, ja täydet akut olivat sellaisen oven takana, johon paikalla olleen työntekijän avaimella ei päässyt. Onneksi kirkosta oli tullut tekemään juttua paikallislehti Turun Tienoon toimittaja, joka ystävällisesti lupasi kuvia myös museon käyttöön.



Pihakirkkoa on vietetty Nautelankoskella jo vuosien ajan toukokuussa. Pihakirkon alttari rakennetaan kotiseutumuseon eteen ja kirkkosalina ovat museon pihanurmelle kannetut penkit. Oman lisänsä jumalanpalveluksen ohjelmaan tuovat seurakunnan päiväkerholaiset, jotka lastenohjaajien johdolla esittävät pari laululeikkiä – aina yhtä ihastuttavasti. Pihakirkossa oli seurakunnasta mukana tänä vuonna teologiharjoittelija Mikko Hintsala, kanttori Svetlana Jääskeläinen, lastenohjaajat Henny Mahlamäki ja Tiina Tyykilä sekä Ilmaristen ja Aseman päiväkerholaisia. Kirkkoväkeä oli yhteensä 70.



Pihakirkko-kuvat: Turun Tienoo.


Museoviikko

Museoviikkoa on vietetty vuodesta 1998 alkaen. Kansainvälisen museopäivän teemana tiistaina 18.5. oli Museums for social harmony.
Museoviikko tekee tunnetuksi museoita asiantuntijoina ja alueellisina vaikuttajina. Tämän vuotisella Museoviikolla korostettiin paikkakunnan identiteettiä, alueen omaleimaisuutta, erinomaisuutta ja merkittäviä tapahtumia. Alueen suurmiehet ja naiset nostettiin kunniaan ja valotettiin heidän kauttaan museotyötä.

Nautelankosken museo osallistui Museoviikkoon tarjoamalla Kansainvälisenä museopäivänä vapaan pääsyn Lauri Nautelan museon näyttelyihin. Kauden näyttelynä museossa on tällä hetkellä pääosin Lauri Nautelan kokoelmaan perustuva RAHA - kerätty ja kätketty. Näyttely esittelee rahan historiaa sekä esihistoriallisia aarrelöytöjä Suomessa. Tutustuttavissa olivat myös perusnäyttelyt Kivikauden pyyntimiehen jäljillä sekä Elävä joki -dioraama.

Museopäivän yleisöopastuksissa kerrottiin museon mesenaatista Lauri Nautelasta, hänen elämästään, keräilystään ja kokoelmistaan.


Tähän viikkoon osui myös opastettu kierros Liedon kirkon hautausmaalla. Nautelankosken museo sopi muutama vuosi sitten Liedon seurakunnan kanssa Liedon hautausmailla pidettävistä kierroksista. Hautausmaakierrokset ovat rauhallisia, opastettuja kävelykierroksia, joilla kummallakin on oma teemansa. Hautausmaakierroksista valmistui ensin Kulttuurihistoriaa kirkkomaalla –kierros, jossa tutustutaan hautausmaiden kulttuurihistoriaan, Liedon hautausmaiden historiaan sekä hautausmaiden symboliikkaa. Toisena kierroksena on hieman myöhemmin tehty Viinamäestä Keisvuoreen, jossa nimensä mukaisesti liikutaan Viinamäen ja Keisvuoren hautausmailla. Kierroksen aiheena on pyhien paikkojen – kalmistojen ja hautausmaiden - ulkoiset piirteet esihistoriasta nykypäivään. Hautausmaakierroksia voi tilata Nautelankosken museosta. Lisäksi Liedon seurakunta on yleensä tarjonnut hautausmaakierroksia Lieto-viikolla, jolloin museon oppaat pitävät sovitun määrän opastuksia, jotka kaikille kuulijoille avoimia.



Kulttuurihistoriaa kirkkomaalla -kierroksella opetellaan kuuntelemaan hautausmaiden hiljaista kieltä.


Kirkon sakasti ulkoapäin.


Kirkon länsiovelta lähtee pyhä tie - via sacra - kohti itää ja alttaria.




Lämmintä riitti tämänkin viikon koululaisille. Ensi viikolla tulee viimeinen luontopolku-ryhmä. Toivottavasti sää suosii silloinkin.
Hieman liiankin kuumaa alkoi olla jo ulkona perennamaan kimpussa työskenneillä, mutta he saivat kuin saivatkin perennamaan kunnostettua ja istutettua kukat uudelleen.



Alkuviikko oli keltavuokkojen aikaa. Perjantaina jäljellä oli enää muutamia


Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi
Nautelankosken museo

Viikko 19: Museotyötä lämpimässä – sisällä ja ulkona

Koululaispäivät jatkuivat ja ovat nyt edenneet puoliväliin. Tähän mennessä kaikki ryhmät ovat päässeet luontoretkelle hyvässä säässä. Tällä viikolla on ollut suorastaan lämmin.


Tämän viikon on lämpö hellinyt niin museon työntekijöitä kuin helatorstain perhokalastuksen sm-karsintoihin osallistuneita. Ulkona on saatu paljon aikaan: jokainen pihalla kulkija huomaa työn tuloksia perenna- ja kasvimaalla. Sisällä on myös aherrettu, vaikka se ei samalla tavalla näy museokävijöille kuin ulkotyöt. Niinpä tällä viikolla on tullut otettua paljon valokuvia, joten työ näkyy ainakin niissä.

Lauri Nautelan kausittaisten näyttelyiden tila on saanut hieman uutta ilmettä, kun museon suurin vitriini sai uuden maalikuosin. Kotiseutumuseoon kesäksi tuleva näyttely taas eteni tekstien osalta: näyttelyyn tulevien tekstien raakaversiot valmistuivat ja pääsivät ensimmäiseen oikolukuun. Sen jälkeen korjataan ja taas luetaan ja korjataan ja luetaan… Näyttelytekstien hiominen lopulliseen muotoonsa on yleensä aika monivaiheinen prosessi.

Nautelankosken museon kokoelmiin kuuluu melkoinen määrä kirjoja. Pelkästään Lauri Nautelan lahjoittamassa kokoelmassa on noin 8 000 nidettä. Tämän lisäksi museon kokoelmiin kuuluu muita lahjoituksia sekä museon omaksi käsikirjastokseen hankkimia kirjoja. Kirjoja on luetteloitu manuaalisesti tähän mennessä runsaat pari tuhatta. Kirjojen luettelointitietojen siirtäminen museon tietokantaan on aloitettu. Nyt kirjojen luettelointi lähti tauon jälkeen etenemään, kun kirjoja alettiin järjestää hyllyihin uuteen paikkaan. Kirjat järjestetään luokittain aakkosjärjestykseen. Ennen hyllyyn laittamista niiden luettelointitiedot tarkistetaan, tietoja korjataan tarvittaessa ja tallennetaan tiedot luettelointitietokantaan. Suuri urakka on vasta alussa, mutta viikon alussa tyhjinä seisoneista hyllyistä ensimmäinen on jo melkein täynnä.






Ulkona tämä viikko on tehty paljon töitä sekä kasvimaalla että perennamaalla – sekä oman väen että talkoolaisten voimin. Kasvimaa perattiin ja muokattiin. Tänään sinne istutettiin perunat ja sipulit ja kylvettiin mm. porkkanaa, salaattia, retiisiä, tilliä ja persiljaa.




Ensimmäinen sipulikin jo kasvaa…

Kotiseutumuseon pihalla on perinnekasvimaa, johon on istutettu lietolaisten talojen pihoilla kasvavia ja niistä tuotuja perennoja. Nyt kaikki perennat nostetaan ylös. Alue perataan kunnolla ja perustetaan uudelleen, jotta penkki on kunnolla koholla. Valloilleen levittäytyneitä kasveja karsitaan, jonka jälkeen ne istutaan uudelleen perennamaahan.


Kauniit ilmat houkuttelevat museon alueelle retkeläisiä. Niinpä museon pihalla olevaan hiekkalaatikkoon rakennettiin pitkästä aikaa käpylehmäaitaus. Sunnuntaina on kotiseutumuseon pihalla Pihakirkko eli Liedon seurakunnan järjestämä sanajumalanpalvelus. Toivottavasti kaunista säätä riittää ainakin kirkonmenoihin saakka.



Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi
Nautelankosken museo

Vko 18: Museovieraita pikkulapsista senioreihin

Kuun vaihtuminen näkyy museossa.
Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina pidetään kotiseutumuseon tuvassa satutunti. Siihen osallistuu pääasiassa perhepäivähoidossa olevia lapsia hoitajineen. Monet lapsista ovat jo satutuntikonkareita, joten he osaavat mennä itse satutunnin alussa hakemaan mattokääröjä istuimiksi – ja kantavat ne lopussa myös takaisin paikoilleen. Satutäti (tai –setä) istuu kunniapaikalla keinutuolissa ja lukee lapsille satuja, loruja ja runoja. Pienimmät kuulijat eivät vielä osaa puhua, mutta isommat osallistuvat mielellään keskusteluihin, kommentoivat satuja ja kertovat kuulumisiaan. Myös tuvan sisustuksesta ja entisajan elämästä viriää välillä monenlaista juttua. Kasvatus museokävijöiksi alkaa kuin varkain, jo lähes vauvaiässä.

Toukokuussa alkaa koululaisten aika. Nautelankosken museo on vuosien aikana kehittänyt yhteistyötä koulujen kanssa ja tuloksena ovat jokavuotiset koululaispäivät. Koululaispäivät toimivat museolähtöisesti, eli museo laatii aikataulut, tilaa linja-autot, kutsuu koululuokat opettajineen vierailulle ja huolehtii päivien ohjelmasta. Joka vuosi museossa vierailee kaikki Liedon peruskoulujen toisen, kolmannen ja viidennen luokan oppilaat. Toukokuu on varattu kolmasluokkalaisille ja heidän aiheenaan on luonto, luonnossa liikkuminen ja luonnonsuojelu. Luokat tutustuvat Nautelankosken luonnonsuojelualueeseen luontopolulla liikkuen. Mukaansa museosta he saavat Vipeltäjät – lasten luontoretki Nautelankoskella –vihkosen, jonka avulla asiaa voidaan tutkia syvemmin vielä koulussa. Päivähoitolasten ja koululaisten lisäksi viikon aikana museossa vieraili myös tilausryhmiä Lieto-oppaiden johdolla. Kun näiden ryhmien osallistujilla oli elämänkokemusta jo edellä mainittuja huomattavasti enemmän, voidaankin todeta, että meillä oli tällä viikolla museovieraita pikkulapsista senioreihin.

Keväällä ja kesällä museossa aloittaa harjoittelujaksonsa yleensä jokunen opiskelija. Tällä viikolla aloitti kaksi uutta harjoittelijaa. Toinen on Turun yliopiston folkloristiikan ja museologian opiskelija, toinen opiskelee Paraisten kalatalous- ja ympäristöinstituutissa ympäristönhoitajaksi. Harjoittelijat pääsivät heti alkajaisiksi tekemään kevätsiivousta kotiseutumuseoon: talven pölyt ja jäljet pois ja tupa jälleen kauniiksi vastaanottamaan kevättä ja museossa vierailevia ryhmiä. Myllyssä tehtiin myös pientä siivoa. Viikon aikana tulivat tutuiksi niin WC:n siivoaminen kuin piirakan leipominenkin. Tämän viikon maku oli mustikka-vadelma.



Ulkona siivous jatkui perennamaan ja kasvimaan kevättöissä: vanhat kasvit leikattiin alas ja maat siistittiin. Kotiseutumuseon seinän vieressä kasvaneet humalat leikattiin alas ja kaivettiin juurakot ylös. Humalasalot saivat uuden ja paremman paikan kasvimaan laidalla.

Museon alakerrassa sijaitsevissa kokoelmien hoidon tiloissa tehtiin museon perustyötä.


Museoon lahjoitetut 1800-luvulta peräisin olevat kangaspuut puhdistettiin alustavasti, osat käytiin läpi ja nimettiin ja numeroitiin. Tämän jälkeen kangaspuun osat ja muutama muu esine pakattiin hyvin muoveihin odottamaan myöhempää kuljetusta Turun museokeskuksen pakastimeen. Sieltä ne aikanaan palaavat takaisin museoon, jolloin esineet puhdistetaan huolellisesti ja maalataan niihin numerot. Esineet kuvataan ja luetteloidaan museon esinetietokantaan.

Myllyn nurkalla sinnittelee vielä viimeinen lumikinos.



Mutta luonnonsuojelualueella kukkivat kiurunkannukset, käenrieskat ja valkovuokot.
Hyvää äitienpäivää!

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi
Nautelankosken museo