Vko 32/2014: Liedosta kadonneeksi luultu rakennustyyppi löytyi inventoinneista

Onks tääl? –hankkeen alkaessa oli ulkorakennuksista tarkoitus inventoida muun muassa Liedosta parhaillaan katoamassa olevia latoja. Heti työn alussa huomattiin, että samaa rakennustyyppiä kutsutaan nykyään kolmella eri nimellä: lato, makasiini ja suuli. Vanhaan rakennuskirjallisuuteen tutustumalla ja iäkkäämpiä ulkorakennusten asiantuntijoita haastattelemalla saatiin selville, etteivät lato ja makasiini ole aikanaan olleet sama asia.

Vanha lietolainen jo kadonnut heinälato.

Ladon hirsisalvosta.

Rakennushistoriallisesti lato tai heinälato oli pyöreistä hirsistä harvaksi salvottu ja usein avonaisella oviaukolla

varustettu rakennus, johon eläinten rehu säilöttiin pelloilta. Ilmavassa rakennuksessa heinät jatkoivat kuivumistaan pelloilta keräämisen jälkeen ja pysyivät hyvälaatuisina, kunnes ne ehdittiin kuljettaa käytettäväksi. Kun navettoja suurennettiin ja heinävarastoja siirrettiin navetan vintille, alkoivat ladot kadota maisemasta. Heinien mahduttua säilöön muualle ei peltojen tilapäisiä varastorakennuksia enää tarvittu. Nykyisillä maatalouskoneilla on mahdollista säilöä heinä nopeasti ja tehokkaasti pyöröpaaleiksi, joita ympäröi suojamuovi, tai pienpaaleiksi, jotka voidaan nopeasti kuljettaa suojaan.

 Makasiinit, joita usein myös ladoiksi kutsutaan, ilmestyivät kulttuurimaisemaan, koska maatalouskoneet oli saatava suojaan sateelta. Makasiinit tehtiin lautarungon varaan ja niiden ulkovuoraus oli usein maalaamatonta ja peiterimoittamatonta lautaa. Rakennus oli helppo ja nopea tehdä, joten se voitiin uusia tarpeen mukaan. Päre- tai olkikatto antoi suojan muutamaksi vuosikymmeneksi, jonka jälkeen rakennusta vähän kerrallaan korjailtiin. Makasiineja näkyy edelleen lietolaisessa kulttuurimaisemassa, mutta suuri osa niistäkin on kadonnut.

Makasiini eli suuli eli lato Liedon Kurkelassa.

Suuli vaikuttaa sanana periytyvän kulttuurivaihdon kautta, sillä nimitys on peräisin Satakunnasta, jonne se on juurtunut ruotsinkielen lainasanana. Makasiinit eli suulit ovat vähitellen jäämässä pois käytöstä. Maatalouskoneisto on viime vuosikymmeninä suurentunut, uudet puimurit ja traktorit eivät enää mahdu vanhojen rakennusten ovista. Suurelle osalle makasiineja ei löydy enää riittävästi käyttöä, jotta niitä kannattaisi korjata ja pitää kunnossa.

Ladot ja makasiinit ovat aikanaan olleet tärkeitä Liedon maataloudelle. Hankkeen alkupuolella lietolaisten heinälatojen luultiin jo kokonaan kadonneen kulttuurimaisemasta. Museon valokuvakokoelmaankaan ei kuulunut tuolloin ainuttakaan otosta tästä rakennustyypistä. Hankkeen kestettyä jo yli vuoden rakennusinventoinnin kenttätyöt tuottivat mieluisan tuloksen: Liedossa on vielä olemassa ainakin yksi perinteiseen tyyliin rakennettu heinälato. Rakennus on yksityisessä omistuksessa ja sijaitsee Liedon Yliskulmalla. Myös kokoelmiin on nyt saatu joitakin vanhoja valokuvia ladoista. Tiedon säilyminen tuleville sukupolville on siis turvattu tästäkin aiheesta.

Heinälato Liedon Yliskumalla. Kuva otettu vuonna 2014.

Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke tallettaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta lietolaisesta kulttuuriympäristöstä. Hankkeessa dokumentoidaan pääasiassa ennen vuotta 1950 rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia. Nyt tehtävä dokumentointi täydentää aiemmin tehtyjä rakennusinventointeja, jotka keskittyivät asuinrakennuksiin. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella. Dokumentointihankkeen tutkijana työskentelee Helga Lähdemäki.

Nautelankosken museo

Nautelankosken museo vastaa tämän blogi-kirjoituksen tietosisällöstä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittanut tätä kirjoitusta.