Museoviraston koordinoimia Valtakunnallisia arkeologian päiviä vietettiin 3. – 4. syyskuuta jo 13. kerran. Menneisyyden jäljillä oltiin yli 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Nautelankosken museo osallistui Arkeologian päiviin järjestämällä muinaistekniikkatyöpajoja koululaisille sekä opastetun pyöräretken muinaisjäännöksille Liedossa.
Muinaistekniikkatyöpajat
Koululaisille suunnattujen muinaistekniikkatyöpajojen aiheena oli esihistoria ja kivikausi. Työpajan teoriaosuudessa tutustuttiin suomalaisiin kalliomaalauksiin sekä museon näyttelyyn Kivikauden pyyntimiehen jäljillä. Tämän jälkeen jokainen osallistuja pääsi maalaamaan kiveen oman kallioaalauksensa, kokeilemaan tulen sytyttämistä kivikauden tapaan ja ampumaan jousella.
Pyöräretki Lietolaisille muinaisjäännöksille
Opastettu pyöräretki kiersi Aurajoen molemmin puolin noin 10 kilometrin lenkin. Retken kohteina oli kivikauden ja rautakauden muinaisjäännöksiä: asuinpaikkoja ja kalmistoja sekä kuppikiviä. Yhteensä reitin varrella on yli 40 muinaisjäännöstä. Retkelle osallistui seitsemän esihistoriasta kiinnostunutta pyöräilijää. Oppaana heillä oli arkeologi Elsa Hietala
Kukkarkoski
Nautelankosken museon alueella on Kukkarkosken kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue. Asuinpaikka on kivikaudella sijainnut saaressa, merenlahden rannalla. Asuinpaikkaa hieman korkeammalla on kalmisto, josta on tutkittu 12 hautaa. Kukkarkoskelta on löydetty paljon meripihkaesineitä, kampakeramiikkaa sekä kivestä valmistettuja esineitä kuten nuolenkärkiä ja talttoja.
Vintalan Merola
Merolassa sijaitsee myöhäisrautakautinen polttokenttäkalmisto ja viisi kivikauden asuinpaikkaa. Kalmistosta on löytynyt paljon aseita. Aseiden yhteydestä on löydetty myös pinsetit, jotka kertovat miesten kauneudenhoidosta: niillä on voitu nyppiä esimerkiksi partakarvoja.
Vintalan kylätalo
Vintalan kylätalon alla on rautakautinen kalmisto, josta on löydetty esimerkiksi koruja ja keihäänkärkiä. Esineet ovat mahdollisesti ruumishautauksista. Lisäksi kalmistosta on löydetty ”kruunu”, jota ei ole saatu talteen vaan on myyty turkulaiselle kultasepälle.
Kaskalan linnavuori
Kaskalan linnavuori on esihistoriallinen muinaislinna, joka jakautuu kahteen mäkeen. Pohjoisemmalla kalliomäellä on mäen keskikohdan poikki kulkeva suurista kivistä rakennettu kivivalli.
Hulkkunanmäki
Hulkkunanmäellä on rautakautinen kalmisto, jonka löydöissä erityistä on hopeaesineiden. Hulkkunanmäellä on myös kaksi kuppikiveä. Kuppikivet ovat maakiviä, joihin on hakattu pieniä maljamaisia kuppeja yleensä kiven yläpinnalle. Perimätiedon mukaan kuppeihin on saatettu uhrata esimerkiksi viljaa paremman sadon toivossa. Kuppeihin sataneella vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Kuppikivet ovat saattaneet olla myös rajapyykkejä. Kuppikivien varmaa ajoitusta tai alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tiedetä varmaksi. Sijaintinsa perusteella suomalaisia kuppikiviä on pidetty rautakautisina.
Tekstin kirjoitti museoamanuenssi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti