Alkuviikosta Nautelankosken museon johtaja osallistui Leipä Pohjolassa – Norsam –projektin kaksipäiväiseen työpajaan (workshop) Malmössa. Norsam on pohjoismaisten kulttuurihistoriallisten museoiden nykyajan ja lähimenneisyyden tallennuksen ja tutkimuksen verkosto, joka vuonna 2009 kutsui museoita kaikista Pohjoismaista osallistumaan yhteiseen leipä-projektiin. Projektin tarkoituksena on
stimuloida museoita luovaan tutkimukseen aiheesta leipä Pohjoismaissa osana oman aikamme kulttuuria, kokeilla uusia tiedon välityksen ja kommunikaation muotoja digitaalisten välineiden avulla, herättää kiinnostusta ja antaa museoiden työntekijöille yhteistä nostetta.Leipä Pohjolassa koostuu erilaisista osaprojekteista Pohjoismaissa. Jokainen osaprojekti tuottaa valitsemastaan aiheesta ja kokonaisuudesta digitaalisen kertomuksen. Se voidaan laatia valokuvien, videon, äänen ja tekstin avulla.
Mälmön työpajassa harjoiteltiin digitaalisen kertomuksen tuottamista käytännössä. Koska museon johtaja hurahti tähän digital story tellingiin heti täysin, ei täällä ole tällä viikolla juuri muusta puhuttukaan. Suunnitelmat menetelmän mahdollisuuksista lähtivät heti käyntiin.
Kansallisen ja kansainvälisen museoyhteistyön lisäksi Nautelankosken museo tekee paljon yhteistyötä lietolaisten yhdistysten kanssa. Tällä viikolla tavattiin Lieto-oppaita, jotka halusivat päivittää museon rakennuksia ja näyttelyitä koskevan tietonsa ajan tasalle. Näin Lieto-oppaat voivat hoitaa itse opastuksen museon näyttelyissä tuodessaan retkeläisiä Nautelankoskelle.
Kuluneella viikolla Nautelankoskella on tehty taustatyötä kesän hirsirakentamisesta ja rakennuskorjauksesta kertovaan näyttelyyn.
Viimeviikolla aloitettu saunan kiukaan rekonstruktio saatiin valmiiksi alkuviikosta ja loppuviikko on kulunut näyttelytekstien parissa. Kesän näyttelyrunko on hioutunut viikon aikana ja suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan.
Näyttelyä varten tehtävän taustatyön merkityksen huomaa näyttelytekstejä suunniteltaessa. Koska museonäyttely ei saa pitää sisällään asiavirheitä on aihealueeseen perehdyttävä mahdollisimman laajasti. Eri lähdeteosten selaaminen ja löydetyn tiedon vertaaminen toisiinsa on aikaa vievää, mutta takaa laadukkaan lopputuloksen. Erityisen hedelmällistä on vertailla vanhoja ja uusia lähteitä keskenään. Kansankulttuurin perusteokset 1970-luvulta, kuten Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) sekä Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979) toimivat tehdyn tutkimuksen selkärankana. Vertailtaessa edellä mainittuja moderneihin 2000-luvun teoksiin, kuten Harri Metsälän Puukirja-teokseen, saa hyvän kuvan yhteiskunnan muuttuneista arvoista ja päämääristä. Uudet kirjoittajat tulkitsevat menneiden sukupolvien tekemää työtä enemmän, toisin kuin kuvailuun ja kulttuurin tallentamiseen keskittyneet vanhemmat kirjoittajat.
Nautelankosken kesänäyttely tulee luomaan museokävijälle läpileikkauksen vanhan rakennuskannan hoitoon. Osansa näyttelyssä tulee saamaan myös suomalaisen rakennuskulttuurin esittely, jonka pohjalta pohditaan traditionaalisen rakennuskulttuurin kehittymistä kohti moderneja rakennusratkaisuja. Tavoitteena on herätellä ihmiset ajattelemaan, mitä kaikkea vanhat rakennukset kätkevät sisälleen. Rakennusten tarjoama informaatio ei aina välttämättä ole käden ulottuvilla, vaan sen esille kaivaminen vaatii oikeat välineet.
On vapun aatto ja Nautelankoskella kukkivat leskenlehdet.
Hyvää toukokuun alkua!
Tekstin kirjoittivat museossa harjoittelussa oleva kansatieteen ja arkeologian opiskelija sekä museoamanuenssi
Nautelankosken museo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti