Vko 50/2015: Lietolaisia sotilaita Uudessa Aurassa

Nykylukijalle sanomalehti Uusi Aura saattaa olla täysin tuntematon. Varsinais-Suomen aikoinaan suosituimman lehden taru päättyi vuonna 1964. Lehden nimen sana "uusi" johtuu siitä, että lehti seurasi  1880–1896 julkaistua lehteä Aura: tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta. Lehti oli maakunnassa Kokoomuksen äänenkannattajalehti.

Uuden Auran numeron 18256 (11.8.1941) viimeinen sivu ja numeron 18257 (12.8.1941) etusivu. Elokuussa "turkulainen" Jalkaväkirykmentti 14, jonka riveissä palveli lietolaisiakin, oli jo siirtynyt Ahvenanmaalta Jäämeren rannoille, mistä juttu vasemmalla. Saksalaisten rintamamenestyksestä revittiin toistuvasti suuret otsikot. HUOM! Kuva on hyvin suuri (4,5 Mt). Kuva: Uusi Aura.

Siinä missä Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat kaikille tuttuja ja niiden sota-aikojen artikkelit ovat usein siteerattuja, on Uusi Aura jäänyt vähemmälle huomiolle. Lietolaisyksiköiden valistusupseerien laatimat tilastot kuitenkin osoittavat, että varsinaissuomalaisella lehdellä oli rintamallakin useita lukijoita. Alikersantti Oiva Ryökkään muistiinpanojen mukaan Uusi Aura tuli rintamalle 2–3 päivää julkaisupäivän jälkeen.

Digitointialusta piti improvisoida, mutta aukeama aukeamalta Uudet Aurat vuodelta 1941 tulivat kopioitua tutkimuskäyttöön Sanomalehtiarkistossa. Kuva: Riku Kauhanen.

Sotaveteraanitutkimuksiin liittyen kävin torstaina 10.12.2015 kuvaamassa Raisiossa Turun yliopiston Sanomalehtiarkistossa Uuden Auran vuosikerran 1941 jatkosodan alusta. Lehdet on myös mikrofilmattu.

Uuden Auran sivuilta

Lehti tarjosi lukuisia yllätyksiä. Nautelankosken museon kokoelmista löytyviä valokuvia - siis yksityisten, ei TK-miesten ottamia - on päätynyt sanomalehtiin kuvitukseksi lähes tuoreeltaan. Lehti käytti kuvituksena myös runsaasti saksalaisia propagandavalokuvia ja seurasi vuoden 1941 ajan melkein enemmän Saksan kuin Suomen rintamaa.

Uuden Auran avulla lietolaiset pysyivät henkilökohtaisen kirjeenvaihdon ohella hyvin perillä kotipaikkakunnan tapahtumista. Esimerkiksi 13.8.1941 uutisoitiin, että Liedon kunta on rakentamassa kansakoulua Littoisiin:

Uusi Aura n:o18258 (13.8.1941)

Sodan muistojen tallettamiseen kehotettiin jo hyvin varhain. Numerossa 18261 (16.8.1941) vedottiin rintamakirjeiden säilyttämiseen. Onneksi monet ovat noudattaneet kehotusta, ja tutkijoille rintamakirjeet tarjoavat rikkaan lähdeaineiston.

Uusi Aura n:o 18261 (16.8.1941)

Sivuilla oli myös järkytyksiä - kuolinilmoitussivun laajuuden kasvu heinäkuussa 1941 kertoo karua kieltään sodan hinnasta Varsinais-Suomessa. Sankarihautajaiset niputtuivat pahimmillaan useisiin kymmeniin yhteishautauksiin.

Lehtikuva Liedon sankarihautausmaasta. Uusi Aura.

Hyvin surullinen oli Viestipataljoona 33:sta ensimmäisen lietolaisuhrin, Arvo Laineen muistokirjoitus:

Arvo Laineen muistokirjoitus. Omaiset on todennäköisesti haluttu säästää traumalta, sillä Laine ei kaatunut luodista vaan ilmapommituksessa kaulaan osuneesta sirpaleesta. Kuva: Uusi Aura n:o 18380 (14.12.1941).

Lietolaisten sankarivainajien kuolinilmoitukset löytyvät lähes poikkeuksetta nimenomaan Uudesta Aurasta kuten ensimmäisten jatkosodan uhrien, Niilo Suomisen (kaatui 19.7.1941) ja Eero Postin (kaatui 24.7.1941):

Niilo Suomisen kuolinilmoitus Uudessa Aurassa.

Eero Postin kuolinimoitus Uudessa Aurassa.

Sanomalehti pyrki luonnollisesti uutisiin, jotka kiinnostavat lukijakuntaa, ja mikä kiinnostaisi varsinaissuomalaisia kotirintaman lukijoita enemmän kuin kertomukset maakunnan sotilaiden vaiheista rintamalla? Tähän liittyen on Viestipataljoona 33:n historiikin kannalta käynyt mahdollisesti harvinainen onnenpotku, sillä Uudessa Aurassa on julkaistu kaksi TK-artikkelia otsikolla "Korpisodan hermosto". Niissä käsitellään nimenomaan viestitoimintaa rintamalla: yksiköitä ei luonnollisestikaan voida mainita nimeltä ja upseeritkit esiintyvät ainoastaan sotilasarvolla ja kirjaimella tyyliin "Majuri K". 

Vertaamalla kuitenkin artikkelin yksityiskohtia lietolaisten sotatiehen samalta ajalta vaikuttaa vahvasti siltä, että kuvaukset ovat nimenomaan VP 33:sta. Tosin pataljoonan komentaja, Armo Karkaus (eli "K") oli tuossa vaiheessa sotaa vielä kapteeni eikä majuri kuten artikkelissa mainittu komentaja. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä että sotilasarvotkin on muutettu artikkeliin, nimittäin artikkelissa esiintyvän rykmentin komentajana mainitaan "eversti X", vaikka everstit olivat divisioonien (n. 12 000 miestä) komentajia, kun taas rykmenttejä (n. 3 000 miestä) komensivat tavallisesti everstiluutnantit.

On myös  hyvin mahdollista, että artikkelissa kerrotaan pohjoisempana olevasta 14. Divisioonasta, jonka viestikomentajana oli majuri Kare. Divisioonaan kuuluvan Jalkaväkirykmentti 10:n komentajana toimi eversti Tähtinen.

Uuden Auran sivuilla lietolaiset aseveljet saattoivat lähettää 74 vuotta sitten joulukuussa 1941 hyvän joulun tervehdyksen kotirintamalle:

Lietolaisten asemiesten joulutervehdys joululta 1941. Kuva: Uusi Aura

Jatkan Uuden Auran vuosikertojen selausta viikolla 51. Tavoitteena on saada kuvatuksi kaikki jatkosodan ajan numerot aina syksyyn 1944 asti.

Oikealla näkyvä yli puolimetrinen pino Uuden Auran sodan aikaisia numeroita odottaa vielä kärsivällisesti tutkijaa... Kuva: Riku Kauhanen

Riku Kauhanen
Museon tutkija