Vko 51: Lauri Nautelan sotatie - osa 2

Hajanaisia tietoja Laurin jatkosodasta

Porin rykmentin varusmiehiä Heikkilän kasarmilla 1938. Toinen vasemmalta Lauri Nautela. Kuva: Oiva Ryökäs.

On viimeinkin aika kirjoittaa Lauri Nautelan sotatiestä jatkosodan osalta. Tietojen pursuessa joka suunnasta on ollut vaikeaa ajatella asiaa, mutta viimeisinä aktiivisina kenttätyöviikkoina sain muutaman tärkeän tiedon hänen vaiheistaan jatkosodassa.

Lauri Nautelan kantakortti on jatkosodan osalta osoitus siitä, ettei kaikki tutkijan kannalta tarvittava tieto päädy henkilöä koskeviin dokumentteihin. Häntä koskevat merkinnät 1941 - 1944 ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

18.6.1941 EK/JR 35 Rad. au.
24.8.1944 6./JR 35 Siirto, kiv. ryhm. johtaja
3.10.1944 EK/JR 35 Siirto, rykmentin postimestari
16.11.1944 Kotiutettu.

Palvelusaika 3 vuotta, 4 kuukautta ja 29 päivää.

Lauri Nautela on siis ollut yli kolme vuotta Jalkaväkirykmentti 35:n Esikuntakomppaniassa radioaliupseerina. Tali-Ihantalan taisteluiden loppuvaiheessa hän on toiminut kaksi päivää rykmentin kuudennessa kiväärikomppaniassa kivääriryhmän johtajana. Täältä hän on siirtynyt rykmentin postimestariksi.

Postimestarin virka on edellyttänyt suurta luottamusta ja tehtävään on valittu vasta huolellisen taustojen tutkimisen jälkeen. Postimestarit ovat päässeet käsittelemään raha- ja muita arvolähetyksiä, ja joistakin yksiköistä tiedetään viranhoitajien kavaltaneen rahoja lähetyksistä.

Lauri Nautelan vaiheista 18.6.1941 - 124.8.1944 on vain muutamia hajatietoja sieltä täältä. Ne joka tapauksessa vahvistavat hänen olleen mukana JR 35:n esikuntakomppaniassa sekä kantakortissa luetelluilla taistelupaikoilla.

Liikekannallepano Liedossa kesäkuussa 1941

Ennen jatkosodan syttymistä alikersantti Nautela sai monen muun lietolaisen tavoin liikekannallepanomääräyksen. Huhuja oli ollut liikkeellä jo pitkään, ja tiistaina 17.6. alkoi tulla soittoja koteihin. Viestipataljoonaan määrättyjen lietolaisten valmistautuminen sotatielle alkoi seuraavana päivänä kello 7 suojeluskuntatalolla. Rykmentin esikuntaan kuuluvat siirtyivät kirkonkylän koululle. Jalkaväkirykmentti 35:een perustettiin Liedossa esikunnan lisäksi kolonna, johon tuli vanhempia lietolaisia.

Kuva otettu 18. - 19.6. liikekannallepanon aikana. Soppajono palokunnan talolla (Lujala) Liedossa. Kuva: Oiva Ryökäs

Varusteiden jaon ja valmistelujen jälkeen oli edessä lähtö itään. JR 35:n esikunta lähti Liedon asemalta 23.6. kello 00.45, ja saapui Lahteen kello 13.46. Matkan varrella junaan poimittiin muita yksiköitä mukaan.

Lahdessa perustettiin 24.6. 1. Divisioonan käskyllä Taisteluosasto Ruotsalo. Rykmentti viipyi kaupungissa viikon verran. Sotapäiväkirjan mukaan esikunta, joka sai peitenimekseen "Kuha" [kalojen nimillä viitattiin pitkään JR 35:n yksiköihin] aloitti työskentelynsä 25.6. virka-ajan ollessa kello 8 - 11 sekä 12.30 - 17.

Juna lastattuna Liedon asemalla ja valmiina lähtemään itään, kohti Lahtea. Kuva: Oiva Ryökäs.

Esikuntakomppaniassa Lauri Nautela toimi aluksi radioalipuseerina. Hän oli haastattelemani Einar Nurmen, sittemmin Törnin jääkärin, radioryhmässä. Radioautossa heidän mukanaan kulki myös rykmentin postimestari, alikersantti Arvo Korsimo.

Jalkaväkirykmentti 35:n esikunnassa kuunnellaan radiota 11.7.1941 lähtökäskyä Lastujärvellä odotellessa. Lastujärvellä rykmentti oli viisi päivää. Radiosta kuuluu juuri ”Moskova on julistettu sotatoimialueeksi ja Leningradia aletaan saarrostaa”. Kuvassa oikealta alkaen: Y. Järvinen, O. Heikkinen, E. Leino, L. Ruotsalo [everstiluutnantti, JR 35:n komentaja], A. Sepponen, rykmentin postimestari Arvo Korsimo ja komentajan autonkuljettaja Toivo Nurmi. Kuva: Niilo Honkala.

Lauri Nautelan ja muiden "teltan poikien" terveiset löytää 1.7. Lahdessa maastosta lähetetystä kirjeestä. Kirjeen kirjoitti esikuntakomppaniassa palveleva kersantti Unto Ryökäs, josta sittemmin tuli komppanian vääpeli. Unto kirjoitti usein veljelleen Oivalle. Hänen kirjeistään löytyy muutamaan otteeseen Nautelan ja monen muun lähettämät terveiset lietolaisille Viestipataljoona 33:een.

Lahdesta rykmentti siirtyi 2.7. Joensuuhun, Enoon, jonka kirkonkylän ja Pirttivaaran kautta rykmentti saapui Lastujärven rannalle. Moskovan rauhan raja ylitettiin 13. - 14.7.1941 Korpiselässä.

Alikersantti Nautela Jalkaväkirykmentti 35:ssä hyökkäysvaiheessa

Laurin taistelujen tie hyökkäysvaiheessa kulki kantakortin mukaan seuraavien paikkojen halki: Kukkajärvi, Hiisjärvi, Kutisma, Neukijärvi, Nelkonjärvi, Kenjakki, Villavaara, Pöljärvi, Mäntyselkä, Tsopina, Kelijärvi ja Malu.  Kuvia ja tarinoita suurimmasta osasta näistä paikoista löytyy Niilo Honkalan valokuvista osoitteesta http://koskitl.info/koskitl/JR35.pdf sekä Paavo Kairisen JR 35:n sotatiestä (1991).

Alla on esimerkkejä muutamasta Lauri Nautelankin todistamasta näystä matkalla Vieljärveltä Karhumäelle. Kuvat ovat rykmentin valistusupseerin Niilo Honkalan ottamia, ja löytyvät myös Nautelankosken museon arkistosta:

Yksi tuhotuista neljästätoista vihollispanssarista Kukkajärvellä heinäkuun lopulla. Taisteluissa estettiin puna-armeijan hyökkäys 1. Divisioonan sivustaan. Kuva: Niilo Honkala.

Kutisman taisteluissa saaliiksi saatu panssarivaunu. Kuva: Niilo Honkala.

Venäläisten asemia Kutismassa. Sitkeän motin pehmittämiseen tarvittiin littoislaisista muodostettua raskasta kranaatinheitinkomppaniaa. Kuva: Niilo Honkala.

Koska Jalkaväkirykmentti 35:n asiakirjat ovat (kuten aiemmissa kirjoituksissa olen maininnut) Mikkelissä kunnostettavina, ei Lauri Nautelaa koskevia virallisia asiakirjoja ole käytettävissä kantakorttia lukuun ottamatta. Sotaveteraanien muistoista museon muistiin -hankkeen ikävin takaisku vuoden aikana on ollut näiden asiakirjojen puuttuminen tutkimusaineistosta.

JR 35:n digitoitujen sotapäiväkirjojen joukosta ei löydy esikuntakomppanian päiväkirjaa, ja itse rykmentin sotapäiväkirja käsittelee tapahtumia niin laajalti, ettei yhdelle alikersantille anneta tilaa. Tästä syystä tiedot Nautelan jatkosodasta perustuvat lähinnä muihin lähteisiin.

Veteraanin päiväkirjamerkinnän mukaan Nautela pistäytyi 4.8.1941 Divisioonan esikunnan puhelinkeskuksessa kertomassa kuulumisia etulinjasta. Tuolloin JR 35:ssä oltiin hänen mukaansa lähinnä odottavalla kannalla. Rykmentin takana olivat alle viikkoa aiemmin päättyneet Kukkajärven taistelut. 

29.9.1941 päivätyssä, kirjoittaja Unto Ryökäksen kirjoittaman otsikon mukaan "Teltan lämmöstä" lähetetyssä kirjeessä Lauri kertoo terveisensä pienellä sivun laitaan kirjoitetussa lisäyksessä. JR oli tässä vaiheessa ollut kiinni ankarissa taisteluissa Nelgomjärven suunnassa, ja seuraavaksi alkoivat taistelut Kenjakin motista.

Tiedonmurusia

Aineisto Lauri Nautelasta on hyvin sirpaleista. Aiemmin mainitsemani Einar Nurmen mukaan agronomiopintoja suorittanut Nautela siirrettiin radioryhmästä JR 35:n rehumestariksi. Hän siis huolehti hevosten ruokkimisesta.

Oiva Ryökäksen 12.7.1942 kirjoittaman päiväkirjamerkinnän mukaan Lauri Nautela oli tuolloin JR 35:n rykmentin postimestari. Hän oli seurannut virassa vuoden alussa kotiutettua Arvo Korsimoa.

Ennen tätä nimitystä on vielä yksi mielenkiintoinen maininta: Lauri Nautela kävi Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) juhlassa Äänislinnassa helmikuussa 1942. Hän palasi juhlasta 25.2. Karhumäen rautatieasemalle yhdessä lomalta palaavan Aaro Tähtisen kanssa. Nautela jäi muutamiksi tunneiksi Viestipataljoona 33:n majoitustiloihin.

Taistelumerkintöihin tulee luonnollisesti hyökkäysvaiheen jälkeen pitkä tauko. Seuraava merkintä kantakortissa on yhdestä pahimmista paikoista Suomen sodissa: Tali-Ihantalasta. Täällä Nautela on ollut kivääriryhmän johtajana kaksi päivää 24-25.8.1944. Merkintää siirrosta ei löydy 6. komppanian sotapäiväkirjasta. Nautelan vaiheet tästä eteenpäin eivät ole käyneet ilmi käsittelemästäni aineistosta.

Johtopäätökset

5.5.1938 palvelukseen astuneita Porin rykmentin varusmiehiä; kokelaita ja alikersantteja 16.5.1939 Heikkilän kasarmeilla. Kuvassa edestä taakse kokelaat Niemelä ja Mattila, sekä alikersantit Asikainen, Saarinen, Honkanen, Tauno Lehti, Olavi Lehti, Tammi, Lauri Nautela, K. Virtanen, A. Virtanen ja M. Suomalainen. Kuva: Oiva Ryökäs.

Museon tiedoissa sitkeästi elänyt tieto, jonka mukaan Lauri Nautela palveli ilmatorjunnassa, on osoittautunut vääräksi. Museon ilmatorjuntatykkejä esittävissä kuvissa esiintyy pääasiassa loimaalaisia. 

Uusia valokuvia Lauri Nautelasta on tullut museolle lähinnä hänen varusmiespalveluksensa ajalta. Joihinkin lietolaisia esittäviin ryhmäkuviin hänet on merkitty kuvan taakse poissa olevaksi.

Museon tiedoissa on edelleen aukkoja Laurin vaiheista jatkosodan lähes kaikissa vaiheissa. Aukkoja on paikattava haastatteluin ja arkistotutkimuksin. Etenkin hänen vaiheensa Tali-Ihantalassa olisivat mielenkiintoista tutkittavaa.

Oiva Ryökäksen talvisodan ajan kirjeessä mainitaan, että hän aloitti omien kirjeidensä numeroinnin kopioituaan idean Nautelalta. Numerojärjestyksessä saapuvat kirjeet kertoivat vastaanottajalle, että kaikki kirjeet ovat tulleet perille eikä sensuuri ole napannut välistä lähetystä. Jossakin Nautelan valtavan kokoelman kätkössä lienee siis hänen sota-ajan kirjeenvaihtonsakin. Lauri Nautelan sotatien kolmas osa voisi siis olla vahvasti Laurin omaa käsialaa.

Kirjoittaja: Riku Kauhanen

http://www.nautelankoski.net/
Sota – veteraanien muistista museon muistiin hanke

Vko 50 Nautelankosken joulutapahtuma

Sunnuntaina 16.12 museossa tehdään jouluvalmisteluja ja syödään puuroa. Illan hämärtyessä vietetään tunnelmallinen hartaushetki kosken partaalla.

Museon joulu alkaa kello 12 ja tapahtumaa riittää aina kello 17 saakka. Tämän jälkeenkään ei kannata lähteä vielä kotiin, sillä koskikirkko alkaa heti Joulutuvan päättymisen jälkeen kello 17.

Kotiseutumuseossa valmistellaan joulua ahkerasti. Tuvassa askarrellaan himmeliä, leivotaan piparkakkuja, paistetaan joulumakkaraa ja kudotaan sukkaa. Tuvassa voi kuulla myös jouluisia satuja ja tarinoita.
 Jouluevankeliumi luetaan tuvan puolella kaksi kertaa. Ensin kello 13 vuoden 1776 suomennos ja  kello 16 vuoden 1938 suomennos

Kamjossa on pienoisnäyttely ”Talvi”. Esillä on talvisia valokuvia sekä talveen liittyviä esineitä museon kokoelmista.


Kamjon joulupuodista voi ostaa perinteisiä joululahjoja ja –tuliaisia. Myynnissä on karamellitruutteja, käsitöitä, pyykkisaippuaa, ryynejä ja jauhoja sekä paljon muuta.
Puodista saa myös                                                                                                                           

kynttilöitä... 

 

puuautoja....

 museon muistipelin
sekä kotiseutumuseon rakennusten pienoismalleja.

Lauri Nautelan museossa on myös toimintaa.
Auditoriossa on esillä lietolaisen Esko Setälän valokuvakokoelma digitaalisena diaesityksenä. Esko Setälän valokuvakokoelma sisältää pääosin 1900-luvun alkupuolella Liedossa valokuvattuja maisema- ja rakennuskuvia.
Näyttelyissä on esillä Jatkosodan valokuvia, Kivikauden pyyntimiehen jäljillä ja Elävä joki
Kahviossa on myynnissä kahvin ja piirakan lisäksi ohrankryynipuuroa ja väskynäsoppaa.

Koskikirkko alkaa illalla kello  17.  Koskikirkkoon osallistujat voivat ottaa oman lyhdyn mukaan. Puhujana on kappalainen Pauliina Uhinki-Suominen Liedon seurakunnasta. Tilaisuudessa lauletaan myös kauneimpia joululauluja. Koskikirkko järjestetään yhteistyössä Liedon seurakunnan kanssa.

Joulutapahtumaan näyttelyineen on vapaa pääsy.
Tervetuloa



Tekstin kirjoitti: tutkija

Nautelankosken museo