Vko 51: Joulun aikaa

Jokainen joulu rakentuu aina
edellisten joulujen muistoille.


Rauhallista joulua!


toivoo Nautelankosken museo

Vko 49: Koskikirkko

Nautelankoskella on järjestetty koskikirkko joulukuun puolivälissä perjantai-iltana vuodesta 2003 lähtien.



Koskikirkko on lyhdyin valaistu jouluinen hartaushetki Nautelankosken museon pihapiirissä, kosken läheisyydessä.

Koskikirkko järjestetään yhteistyönä. Hartauden pitäjä tulee Liedon seurakunnasta, Liedon Asemanseudun omakotiyhdistys ry. hoitaa liikenteenohjauksen ja suurin osa koskikirkossa käytettävistä lyhdyistä on yhdistyksen omia. Nautelankosken museo huolehtii tapahtuman tiedottamisesta sekä käytännön järjestelyistä ennen ja jälkeen tilaisuuden.

Ensimmäisissä koskikirkoissa käytettiin valaistukseen ja tunnelman luomiseen sekä ulkotulia että myrskylyhtyjä. Nyt jo monen vuoden ajan on käytetty pelkästään myrskylyhtyjä. Ne ovat turvallisempia, helpompia sytyttää ja sammuttaa ja palavat paremmin tuulisella säällä.






Koskikirkon lyhdyt sytytettiin hyvissä ajoin ja vietiin niitylle rajaamaan aluetta, josta oli aiemmin päivällä luotu lumet hartauden pitämistä varten. Hartauspaikalla
johtavan polun varrella laitettiin myös lyhtyjä. Hartauteen voi jokainen osallistuja ottaa oman lyhdyn mukaansa.

 

Koskikirkkoon kokoonnutaan museon pihalle, josta siirrytään yhdessä papin johdattelemana hartauspaikalle. Hartauden puhujana oli tänä vuonna kirkkoherra Esko Laine.


Koskikirkossa laulettiin tuttuja Kauneimpia joululauluja: Joulupuu on rakennettu, Arkihuolesi kaikki heitä, Sylvian joululaulu sekä Maa on niin kaunis.

Tänä vuonna koskikirkkoa vietettiin pakkasessa, puhtaan hangen ympäröimänä. Tähdet loistivat yläpuolella ja taustalla kohisi vaimeasti Nautelankoski.
Samaa tunnelmaa ei voi kokea missään muualla.


 

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Vko 48: Selkokielikoulutus

 Turun museokeskus järjesti marraskuun alussa Turun linnassa koulutuspäivän selkokielestä museoiden työntekijöille. Kouluttajana oli Suomen todennäköisesti paras selkokieliasiantuntija, Pertti Rajala. Rajala on ollut tuomassa selkokieltä Suomeen jo 1980-luvun alussa, kehittänyt siitä asti selkokieltä ja sen käyttöä, työskennellyt selkokielikouluttajana sekä kirjoittanut useita kirjoja selkokielelle.

Selkokieli

”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea/ja tai ymmärtää yleiskieltä.”

Yleiskieltä helpompitajuisempaa selkokieltä tarvitsevat eri käyttäjäryhmät. Selkokielestä on hyötyä esimerkiksi monille kehitysvammaisille, dementikoille, henkilöille, joilla on lukivaikeuksia sekä suomea vieraana kielenä opiskeleville, kuten maahanmuuttajille. Haittaa selkokielen käytöstä ei ole kenellekään.

Selkokielen kirjoitusohjeita

Selkokielisen tekstin tulee olla looginen, järjestyksessä etenevä ja helposti avautuva. Tekstissä kannattaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä sanoja ja välttää pitkiä tai monimerkityksisiä ilmaisuja, kielikuvia sekä lyhenteitä. Konkreettisuus ja esimerkit helpottavat ymmärtämistä.

Kieliopillisesti lauseiden tulee olla selkeitä eli niissä tulisi välttää vaikeita verbi- ja sijamuotoja, passiivia sekä pitkiä määriteketjuja. Suora sanajärjestys on helpompi hahmottaa kuin lauseenvastikkeet. Tutut asiat kannattaa sijoittaa lauseen alkuun ja uudet loppuun.

Selkojulkaisun ulkoasu

Selkokielisyys ei koske ainoastaan tekstin sisältöä ja muotoa, vaan ulottuu tekstin ulkoasuun asti. Selkotekstissä käytetään hieman suurempaa kirjainkokoa kuin yleistekstissä. Rivit ovat tavallista lyhyempiä ja välit ilmavampia. Yhdelle riville pyritään sijoittamaan aina yksi ajatus.

 

Selkokielisessä tekstissä ei yleensä käytetä tavutusta ja teksti on ladottu oikeasta reunasta liehuvaksi. Kaikki turha karsitaan pois tavoitteena yksinkertainen mutta tyylikäs taitto. Värien ja kuvien käyttöön on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta niillä tuetaan tekstin sanomaa eikä vaikeuteta ymmärtämistä.

Selkokeskus

Selkokieltä netissä

Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

Nautelankosken museo